Kaupunkilomalle

Pariisi takaa romantiikkaa tihkuvaa tunnelmaa ja sielulle ikuisen elämän. ”Respirer Paris, cela conserve l’a”  me” – Victor Marie Hugo, Les Miserables.

Ranskan pääkaupunki Pariisi omaa maailman romanttisimman kaupungin maineen, ja syystäkin, sillä noin 12 miljoonan asukkaan metropoli suorastaan kiehtoo vierailijan mystiseen viittaansa. Pariisin maine perustuu sen pitkän historian jälkeensä jättämiin loisteliaisiin nähtävyyksiin, ja sen lisäksi kaupunki tunnetaan taiteen, muodin ja kulinarismin paratiisina. Vehreät puutarhat, ihastuttavat kahvilat ja kaupungin lävitse kiemurteleva Seine-joki viimeistelevät Pariisin taikaa, joka onnistuu houkuttelemaan rakkauden pääkaupunkiin vuosittain yli 45 miljoonaa vierasta.

Tiesitkö, että Pariisi tunnetaan myös valon kaupunkina, La Ville-Lumièrenä? Syynä siihen lienee kaupungin keskeinen asema 1700-luvulla, eli Valistuksen vuosisadalla, jolloin Eurooppa siirtyi pimeältä keskiajalta tiedon ja järjen valoon. Toisaalta Pariisi oli maailman ensimmäisiä kaupunkeja, joiden katuja valaisivat kaasuvalot 1800-luvun alkupuoliskolla. Edellisten lisäksi suuret taidesuuntaukset, kuten impressionismi, ja niiden mestarit Monet, Manet, Renoir jne. tekivät kaupungista taiteen mekan, jonne oppia lähdettiin hakemaan myös Suomesta.

 

PARIISI ON PARHAIMMILLAAN… JOKAISENA VUODENAIKANA

Vaikka monet valitsevatkin Pariisin matkan ajankohdaksi loppukevään, ei se suinkaan tarkoita, etteikö kaupungin taika purisi myös muina vuodenaikoina. Itse asiassa jokainen vuodenaika tarjoaa kauniita maisemia ja omaa tunnelmaansa.

Kevät saa lehdet puhkeamaan Pariisin puihin ja puistojen väriloisto on kauneimmillaan. Sää on oikukas kuin naisen luonne, milloin aurinko hymyilee lämpimästi ja milloin taas niskaan ropisee sadepisaroita. Keskilämpötila on 11 ja 16 asteen välillä, mutta päivällä lämpömittari saattaa kavuta kolkuttelemaan 20 asteen rajapyykkiä. Kesän tullen ihmiset siirtyvät rentoutumaan puistojen nurmikoille piknikistä nauttien, Seinen ”uimarannoille” vilvoittelemaan, katukahviloiden varjoihin, tai lukuisten kesätapahtumien aitiopaikoille. Lämpötila kohoaa useinkin 25 asteen kieppeille, mutta viime vuosina hellekaudet ovat yleistyneet, pakottaen pariisilaiset vilvoittelemaan Seinen lisäksi myös kaupungin suihkulähteissä.

Syksyn tullen päivänvalo pehmenee ja luonnon väriloisto muuttuu puista liidelleiden lehtien matoksi. Päivän lämpötila putoaa tasaista tahtia syyskuun 20 asteesta marraskuun 10 asteeseen, sademäärä ei kuitenkaan juuri poikkea muista vuodenajoista. Talven tullen Pariisi valmistautuu jouluun kauniilla valokoristuksellaan, ja oman siipan kainalo on luonnollisesti se paras paikka lämmitellä, sillä päivälläkään lämpöä ei tavallisesti ole luvassa kuin noin 6 – 8 astetta, öisin maata saattaa peittää kevyt huurrehuntu. Lunta Pariisissa nähdään vain harvoin, mutta se onkin sitten todella maaginen näky!

 

PARIISIN HISTORIA ON PITKÄ KUIN SEN LÄVITSE VIRTAAVA SEINE

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, ovat ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Pariisin alueella peräisin jo niin kaukaa kuin 9000 – 7500 eaa. Kelttiläisen parisii-heimon asutuksia on löydetty noin vuodelta 250 eaa, jolloin he perustivat kauppakeskuksen Seinen rantamille ja sen keskellä olevalle saarelle. Roomalaiset valloittivat alueen ja perustivat oman kaupunkinsa nimeltä Lutetia, tai Lutetia Parisiorum, joka sitten hieman myöhemmin nimettiin Parisiumiksi eli Pariisiksi. Kaupunki vaurastui, ja sinne pystytettiin roomalaisittain loisteliaita palatseja, kylpylöitä, temppeleitä ja teattereita.

Roomalaiset pyrkivät kaikin keinoin estämään kristinuskon leviämistä Pariisiin, ja sen kaupunkiin tuoneen piispan, Pyhän Dionysiuksen, kaula katkaistiin nykyisen Montmartren (tarkoittaan marttyyrien vuorta) kukkulalla 200-luvulla jaa. Kuten arvaat, rohkeasta pyhimyksestä tuli koko Ranskan suojeluspyhimys.

Roomalaisen valtakunnan hajottua, myös Pariisin asema heikkeni ja kaupunki lähes tyhjeni asukkaista ja vaipui rappioon. 500-luvulla frankit ja heidän kuninkaansa Klodvig saapuivat kaupunkiin, jolloin myös Merovingi-dynastia teki siitä pääpaikkansa. Pariisissa seikkailivat myös hunnit ja jopa hurjamaineiset viikingit, jotka 200 laivan voimalla saarsivat ja valloittivat Pariisin vuonna 845. Sen jälkeen kaupungin hallinnassa vuorottelivat niin karolingit kuin kapetingit.

Kaupungin suuri nousukausi alkoi 1000-luvulla, jolloin se levisi joen molemmille puolille, vuosisata myöhemmin Notre Damen rakentamisen aloitettiin ja yksi maailman vanhimmista yliopistoista, eli Sorbonne, avasi ovensa. Bastilji valmistui 1300-luvulla, ja satavuotinen sota toi kaupunkiin englantilaiset.

Keskiajalla Pariisin rooli yhä vahvistui, ja katolilaiset tekivät siitä tukikohtansa. Uskonsodat saatettiinkin ideasta käytäntöön juuri Pariisista käsin. Tuhlaavaisesta elämäntavastaan tunnettu Aurinkokuningas Ludvig XIV joutui kapinoinnin vuoksi siirtämään palatsinsa Versaillesiin. Hän myös rakennutti Pariisiin lukemattomia bulevardeja.

Pariisi tunnetaan etenkin koko Euroopan historialle tärkeästä heinäkuun 1789 Ranskan vallankumouksesta, jolloin kansanjoukko valtasi Bastiljin vankilan ja sytytti tulen, jonka mottona oli ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo”.

Pariisi pysyi yhtenä maailman tärkeimmistä kauppakaupungeista ja sen lisäksi siitä siis muodostui vuosien myötä myös gourmeen, taiteen ja muodin luvattu maa. Edes maailmansotien tuhot ja kärsimykset eivät saaneet kaupunkia polvilleen.

 

PARIISI TULVII NÄHTÄVYYKSIÄ JA KOKEMUKSIA MUILLEKIN KUIN RAKASTAVAISILLE

Pariisin maailmanluokan nähtävyydet ovat osa sen romanttista ilmapiiriä ja tarjoavat loputtomasti elämyksiä koko perheelle. Vinkkinä kerrottakoon, että eräisiin Pariisin museoihin on ilmainen pääsy jokaisen kuukauden 1. sunnuntaina (mm. Musée d’Orsay ja Pompidou-keskus) ja osaan alle 26-vuotiaat pääsevät aina ilmaiseksi (mm. Louvre ja Musée d’Orsay). Kaikille aina ilmaisiakin löytyy, ne ovat tosin pieniä erikoismuseoita, kuten Curie-museo ja Victor Hugon koti.

Yli 300 metrin korkeuksiin kohoava Eiffel-torni on eittämättä koko Pariisin symboli, ja yksi maailman suosituimmista nähtävyyksistä. Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyä varten rakennettu torni sai onneksemme alkuperäisistä suunnitelmista poiketen jäädä komistamaan Pariisin keskustaa. Tornin huipulta avautuu huikea näköala koko kaupungin ylle, ja noin 7 miljoonaa vierasta nauttii vuosittain sen romantiikasta.

Goottilaisen suuntauksen mestarinäyte, Notre Damen katedraali, koristaa Seinen rantaa jo 1100-luvulta. Vaikka Aurinkokuningas tuhosi suuren osan kirkon loisteliaasta sisustuksesta, tekevät sen mahtavat puitteet vaikutuksen ja kääntävät päät tähyilemään kirkontornin hämäriin Victor Hugon tapaan, salaperäistä ”kellonsoittajaa” etsien. Myös Invalidikirkkona tunnettu 1600-luvun valtava sotahistoriallinen kompleksi ja sen museot ovat tutustumisen arvoiset.

Place Charles de Gaulle -aukiolla sijaitseva Riemukaari lukeutuu turistien nähtävyyslistan kärkisijoille. Noin 50 metrin korkuinen loistelias portti oli Napoleonin kunnianosoitus omille sotilailleen, ja siihen onkin kaiverrettu tämän johtamissa sodissa kaatuneiden nimet.

Euroopan suurin palatsi, ja yksi maailman loistokkaimmista, on 1600-luvulla valmistunut Versaillesin palatsi. Kapinaa pakeneva Aurinkokuningas teki palatsista hovinsa kotipaikan, ja hulvattoman kalliin juhlintansa näyttämön. Versaillesin puutarha on sekin yksi Euroopan näyttävimmistä.

Museoiden rintamalla Pariisilla voi kilpailla Lontoon kanssa. Maailmankuulu Louvren taidemuseo lukeutuu maailman suurimpien joukkoon ja sen suojissa useimmat lomailivat piipahtavat omin silmin todistamassa Leonardo da Vincin Mona Lisan, eli La Giocondan, edelleen ratkaisematonta hymyä, Kreikan Samothraken saarelta ”lentänyttä” siivekästä Athene Niken patsaasta, sekä tuhansia muita mittaamattoman arvokkaita taide-esineitä eri puolilta maailmaa. Omaa romanttista kutkutusta Louvrelle antaa sen pihalla sijaitseva suuri lasipyramidi, jonka merkityksestä ja tarkoitusperistä on olemassa moniakin teorioita.

Maalaustaiteen ystävät tulevat viihtymään loistavasti Seinen rannan Musée d’Orsayn tiloissa, johon on kerätty tunnettujen ja rakastettujen maalareiden teoksia. Museo ylpeille etenkin valolla ja väreillä leikittelevän impressionismin teoksillaan, ja esillä ovat esim. Monet, Manet, Renoir, Cézanne, van Gogh ja Degas.

Ranskan luonnonhistorian museon Pariisin kohteet tarjoavat mineraaleja ja kiviä, perhosia, kasveja, biologisia vyöhykkeitä asukkaineen sekä esihistoriallisia fossiileja ja esineitä. Pariisin tiedemuseo puolestaan on Euroopan suurin alallaan ja tarjoaa oppia vaikka omien kätösten kautta.

Lapsiperheen Pariisin matkalta löytyy tietysti myös unohtumattoman iloinen Disneyland, jonne lähijuna kiidättää nopeaan. Disneylandin helmoissa pienet nauttivat jokaisesta hetkestä ja Disneyn lempisankareistaan, ja aikuisista tulee uudelleen lapsia.

 

OSTOKSILLA PARIISILAISITTAIN

Koska Pariisia pidetään Milanon ohella muodin mekkana, kuuluu lomailijan päivään ainakin pikainen kierros kaupungin parhailla ostoskaduilla ja puodeissa. Vaikka Pariisin parasta antia ovat ilman muuta kalliit haute couturen viimeisimmät innoitukset ja nimekkäiden design-suunnittelijoiden luomukset, voi merkeistä ja nimistä piittaamatonkin löytää jotakin itselleen sopivaa. Aivan kaikkea juhlamekoista, tuoksuista, T-paitoihin ja huonekaluihin on saatavilla.

Huomaa, että vaikka suuret tavaratalot ja suosituimmilla turistialueilla sijaitsevat liikkeet kenties ovat auki aamusta iltaan, pienemmät putiikit sulkevat ovensa keskipäivän tunneiksi, Etelä-Euroopan tapaan.

Klassinen ostosalue on Champs-Élysées’n palvottu puistokatu ja sen lähikatujen muodostama ”kultainen kolmio”, joka tarjoaa niin haute couturea tyyliin Dior, Loius Vuitton, Dior, Kenzo, Saint Laurent tai Ralph Lauren kuin tavallisille kuolevaisillekin tuttuja vaihtoehtoja (mm. Nike, Marks & Spencer ja H&M).

Alue Saint-Germain des Prés, Sèvres-Babylone, rue de Rennes tunnetaan sekin monipuolisesta tarjonnasta, jonka suuresta valikoimasta niin Giorgio Armanin, Karl Lagerfeldin, Carvenin kuin GAPin, Kookain tai H&M:n ystävät löytänevät uusimmat muotituulen lennättämät vaatteet ja asusteet. Pariisin iäkkäin tavaratalo, Le Bon Marché Rive Gauche, houkuttelee vuodesta 1852 ylellisyyttä arvostavia valikoimiensa pariin.

Haussmann-bulevardin, Saint-Lazaren ja Opéran alue on sitten suurten tavaratalojen tyyssija, vaikka pikkuisia boutiquejakin toki löytyy. Ranskan suurin tavaratalo, vuonna 1912 avattu ja kolmessa rakennuksessa palveleva legendaarinen Galeries Lafayette, takaa ostosten lomaan kylpylähoitoja ja ravintoloitten gourmet-aterioita. Sen pienempi, mutta vanhempi, samoin luksusta pursuava naapuri Printemps takaa sekin aisti-iloa vaikka koko päivälle. Kummankin valikoima on kuitenkin nimekästä ja siten kalliinpuoleista. Saint-Lazaren rautatieasemalta puolestaan löytyy upouusi ostosgalleria St.Lazare Paris, josta löytyvät niin Kickersit, Guessin tuotteet kuin kosmetiikkaa Lushilta.

Montmartre tarjoaa myös vintagea ja taidetapahtumia siinä sivussa. Herttaisia kahviloita ja pikkuisia delicatessen-puoteja kukkii marttyyrien kukkulalla käsityötuotteiden, musiikin, vaatteiden, asusteiden, kukkien ja muun lomassa. Sen sunnuntaiaamun kirpputori on myös huippusuosittu.

Jos olet valmis matkustamaan (junalla tai bussilla) hieman Pariisin ulkopuolelle, löytyy aivan Seine-et-Marnesta, Disneylandin liepeiltä, kehuttu La Vallée Village -ostoskylä. Sen alueella majailee yli 100 muodin ja luksuksen liikettä, joiden edellisen sesongin tuotteiden hinnat ovat vuoden ympäri vähintään 33 % uutuuksia edullisemmat. Samalla voit ihailla myös kylän taidegallerian luomuksia, ruokailla ja viihdyttää lapsiasi.

Ranska on aina ollut parfyymien luvattua maata, ja tänäänkin voit ostaa uniikkeja tuoksuja erikoisliikkeistä, joita löytyy eri puolilta kaupunkia. Legendaariselta listalta erottuvat esimerkiksi Guerlain, Annick Goutal, Frédéric Malle, Diptyque ja oman unelmatuoksusi valmistava Colette.

Ja vaikket houkutuksesta huolimatta ostaisikaan mitään, ymmärrät jo näyteikkunoita katsellessasi ranskalaisen viettelytaidon. Näytteille asettelu on kaiken a ja o, eipä ihme että ranskalaiset itse kutsuvat näyteikkunakierrosta termillä faire du lèche-vitrines (näyteikkunoiden nuoleminen).

 

METRO ON PARAS TAPA LIIKKUA PARIISIN PUOLELTA TOISELLE

Pariisin keskeisimmät nähtävyydet sijaitsevat mukavasti sen keskustan alueella, joten jalkaisin pääsee kohteesta toiseen. Muutenkin kaupunki houkuttelee ihastuttavalla ilmeellään lomailijaa pysyttelemään maan pinnalla nauttiakseen sen tarjoamasta silmänruoasta. Mikäli välimatka on kuitenkin pitkähkö, kannattaa turvautua Pariisin loistavaan metroverkkoon.

Jo vuonna 1900 aloitetulla metrolla on tänään 16 eri linjaa ja noin 300 asemaa eli koko kaupunki on tavoitettavissa muutamassa minuutissa, säällä kuin säällä ja ruuhka-aikaankin. Muista, että metrolippuja myydään vyöhykkeen mukaan, ja normaalilippu on voimassa 2 tuntia sen leimaamisesta. Metroverkko toimii normaalisti kello 6 ja 0.30 välisenä aikana.

Bussillakin Pariisissa pääsee liikkumaan, sillä 59 eri linjaa risteilee ympäri kaupunkia. Vaikka kaupungin bussiliikenne toimii pääasiassa arkena kello 7 ja 20.30 välillä, voi turistialueilla liikkua useimmiten aina 00.30 saakka. Sen jälkeen osalla linjoista kulkee yöbusseja.

Paris Visite Pass toimittaa paikallista matkakortin virkaa, ja sillä pääsee rajattomasti matkaamaan kaikilla julkisilla liikennevälineillä. Se on saatavilla 2, 4 tai 6 päiväksi ja sisältää myös tiettyjen Pariisin museoiden ja nähtävyyksien sisäänpääsymaksut. Tämä ei ole sama kuin ParisPass.com tuote, joka on kattaa laajasti Pariisin museot ja lisäksi sisältää julkiset kulkuvälineet.

 

JA LOPUKSI SUUPALA SITÄ MAAILMANKUULUA GOURMET-HURMAA

Ranskalainen keittiö on maailmalla kovassa huudossa, itse asiassa se on niin kunnioitettua, että on onnistunut lusikoimaan itselleen sijan UNESCOn aineettoman kulttuuriperinteen luetteloon. Jokaisella maan alueella on lukemattomia omia erikoisuuksia, jotka suorastaan sulavat suussa, ja Pariisikin tarjoaa loistavaa haute cuisinea jokaiseen makuun. Ravintoloiden lisäksi ruokaa on saatavilla jonkin verran myös bistroissa, brasserie’ssa ja jopa kahviloissa. Illallisensa ranskalaiset nauttivat suhteellisen myöhään, eli kello 19 jälkeen.

Ranskalaisen keittiön pääpiirteet ovat ehdottomasti paikallisesti kasvatetut tuoreet ja korkealaatuiset raaka-aineet, vuodenaikojen mukaan, ja niiden nerokas ja herkullinen yhdistely. Ja kuten kaiken muunkin Ranskassa, ruoankin on oltava kokonaisvaltainen aistinautinto niin sieraimille, silmälle kuin makunystyröille ja tuntoaistille. Ja oikeaoppisen aterian seurana nautitaan luonnollisesti tuoretta leipää, juustoja ja jotakin maan maineikasta viiniä. Kannattaa kokeilla myös talon omaa irtoviiniä, vin maisonia. Ateriointiin, etenkin illalliseen, myös kulutetaan runsaasti aikaa ja se on osa paikallisten sosiaalista elämää.

Pariisissa voit aterioida niin pienissä vaatimattomissa ravintoloissa kuin Michelin-tähtiä omaavissa, joihin toisinaan joudut tekemään pöytävarauksen jo viikkoja aiemmin. Menulta valitaan tyypillisesti alkupala, pääruoka, juusto ja jälkiruoka. Valittavana on kaikkea taivaan ja maan välillä, eli niin hummeria, hanhenmaksaa kuin viinikastikkeessa keitettyä kukkoa ja kasvisaterioita on tarjolla. Laskun loppusumma vaihtelee suuresti valitsemasi ruokapaikan maineen, sijainnin ja tasonkin mukaan. Edullisimmat ja kenties parhaat lautaselliset löytyvät turistireittien ulkopuolelta, eli sieltä, missä paikalliset itse suvaitsevat syödä.

Koska Pariisissa asuu tuhansittain muualta maailmasta saapuneita, on ruokakulttuuria rikastettu myös erilaisilla etnisillä ravintoloilla. Voit siis Pariisissa matkata lautasesi kautta lähes minne tahansa maailmassa.