Ateenassa yhdistyvät kaupunki- ja rantaloman parhaat puolet!
Kaikki taatusti tuntevat Kreikan pääkaupungin Ateenan mahtavan ja voittamattoman maineen kaupunkilomakohteiden joukossa, mitä sen historialliseen antiin tulee. Missäpä muualla voit kirjaimellisesti astella antiikin legendaaristen filosofien jalanjäljillä, pohtien samoilla marmorirappusilla Sokrateksen, Platon tai Aristoteleen tapaan elämän tarkoitusta tai demokratian oikeudenmukaisuutta, ja vierailla maailman upeimmilla raunioilla? Kun siihen vielä lisätään nykyajan mukavuudet runsaalla viihdetarjonnalla, loistavat ostosmahdollisuudet, kaupungin puhtaat rannat ja mittaamattoman arvokkaita historiallisia löytöjä pursuavat museot, on jokaisen unelmalomapaketti valmis!
Totuuden nimissä on kyllä kerrottava, ettei Ateena voi ylpeillä romantiikkaa tihkuvalla arkkitehtuurilla ja ilmapiirillä, kuten Pariisi, tai suurilla puistoilla Lontoon tapaan. Ateenan kauneus löytyykin pääasiassa sen vanhoilta alueilta ja rannoilta, ei keskustan meluisilta kaduilta. Kaupungin salaperäinen tenho puree kuitenkin tehokkaasti vuosisadasta toiseen.
ATEENASSA SÄÄNJUMALA SUOSII KEVÄÄLLÄ JA SYKSYLLÄ MATKAAVIA
Suosiollisinta aikaa päästä täysin rinnoin nauttimaan Ateenan suloista ovat ehdottomasti kevät tai syksy. Kevät on paras valinta niille, jotka arvostavat vehreää luontoa ja sen väriloistoa, eivätkä hätkähdä viileää merivettä. Lämpöasteita on esimerkiksi toukokuussa odotettavissa noin 15 asteen verran, varaa kuitenkin mukaan sekä takki että T-paitoja. Sademäärät ovat pienet, joten kaupungin nähtävyyksiin tutustuminen jalkaisin on mainiota liikuntaa. Syksyllä luonto on jo ehtinyt sekin ”ruskettua” auringonsäteiden alla, mutta meren aallot ovat lempeän lämpöiset. Syys- ja lokakuussakin lämpöä on mukavasti, eli noin 20 asteen verran, useina päivinä sitäkin enemmän.
Ateenan kesä on useimmiten tukahduttavan kuuma, ja ilmansaaste vaikeuttaa osaltaan hengittämistä. Se ei siis ole parasta aikaa kaupunkiin tutustumiseen, etenkään terveysongelmista kärsiville (mukaan lukien alhainen verenpaine). Jos kuitenkin päätät matkustaa Ateenaan juuri kesäsesongin aikaan, kannattaa viettää viileämmät aamupäivät joko ostoksilla tai ulkona olevilla nähtävyyksillä ja keskipäivät joko ilmastoinnin omaavissa museoissa tai jollakin rannalla.
Talvimatkailu sopii parhaiten niille, jotka eivät juuri rantaelämästä perusta vaan haluavat koluta Ateenan nähtävyyksillä ja kaupoissa mahdollisimman pienen turistilauman keskellä. Lämpötila on arvaamaton, ja mukana tulee olla sekä lämmintä vaatetta että hieman kevyempää, sillä etenkin tammikuun lopulta alkaa noin kuukauden ajanjakso, jolloin 20 asteen lämpötilat eivät ole lainkaan harvinaisia.
ATEENAN HUIMA HISTORIA PÄHKINÄNKUORESSA
Ateena on saanut nimensä viisaasta ja strategisen sotataidon omaavasta Athene-jumalattaresta (hänen symbolinsa on kreikkalaisessa 1 euron kolikossakin näkyvä pöllö, oliivipuu tai sen oksa, kilpi ja keihäs), joka tarjosi kaupunkilaisille lahjaksi oliivipuun, Poseidonin tarjotessa Akropoliille lähdettä. Athenen lahja voitti ja hänestä tuli kaupungin suojelusjumala, kenties Poseidonin lähteestä pulppusi suolavettä…
Vaikka Akropolis-kukkulalla lienee asuttu jo 5000 eaa., ovat vanhimmat edelleen omin silmin todistettavat jäänteet peräisin noin vuodelta 1400 eaa., jolloin kukkulaa kiertävät mahtavat kyklooppimuurit rakennettiin, mykeneläisen vaikutteen mukaan. Kreikkalaisen tavan mukaan Ateenakin oli itsenäinen kaupunkivaltio, jolla oli oma kuningas ja joka löi omaa rahaansa. Sittemmin monarkkia lakkautettiin ja sen tilalla hallitsi aatelisten muodosta Areopagus-neuvosto, kunnes valta siirtyi edellisen valitseman ”tyrannin” käsiin. Viimeinen kuningas on perimätiedon mukaan ollut Kodros, joka hallitsi noin vuoteen 1068 eaa. Hänen kerrotaan valepukuisena hankkiutuneen riitaan doorilaisten kanssa, jotta nämä murhaisivat tämän, jolloin Delfoin oraakkelin ennustuksen mukaisesti Ateena muista kreikkalaisista kaupunkivaltioista poiketen välttäisi joutumasta doorilaisikeen alle.
Ateenan ensimmäiset kirjalliset lait ikuisti marmoriin Drakon noin 620 eaa. ja ankaruudestaan tunnetut lakipykälät asetettiin kaikkien luettavaksi Agoran alueelle. Hänen lakinsa korvattiin 500-luvulla myös filosofina ja runoilijana tunnetun tyranni Solonin lailla. Solon oli kaupungin johtajista hän, joka loi demokratian perustan antamalla jokaiselle vapaalle ateenalaiselle miehelle kansalaisoikeuden, olipa tämä sitten käsityöläinen tai aatelinen. Naiset olivat asia erikseen. Varsinaisen äänioikeuden eli ”Yksi ääni per yksi vapaa ateenalainen mies” -käytännön esitteli kuitenkin Kleisthenes vuonna 510 eaa.
Akropolis-kukkulan ainutlaatuisten temppelien rakentamisesta oli vastuussa Perikles, joka tunnetaan viisaana sotajohtajana ja valtiomiehenä. Juuri 400 -luku eaa. oli Ateenan kultainen vuosisata, jolloin sen loisto ja merkitys filosofian kehtona sai esimerkiksi sotavaltiona mainetta niittäneen Spartan tavoittelemaan Ateenaa itselleen, mutta sen valta oli lyhytkestoinen.
Ateena tunnetaan etenkin kahden historian suurtaistelun tapahtumapaikkana. Kyseessä ovat luonnollisesti noin 40 kilometrin päässä sijainneen Marathonin lahden, ja kaupungin edustalla olleen Salaminan meritaistelut, joiden aikana Persian hallitsijoiden laajennussuunnitelmille annettiin tyly loppu. Marathonista kannettiin voittosanoma juosten Ateenan keskustaan, tapahtuma, jonka merkitys on myös maratonjuoksujen ansiosta edelleen elossa.
Vaikka Ateenaa hallitsivat myöhemmin myös Makedonia ja Rooman valtakunta, ja olipa se jopa Bysantin valtakunnan kauppatavaraa ja osmanien vallassa, säilytti se 500-luvulle saakka keskeisen aseman opin ja sivistyksen tyyssijana, jonka opinahjoihin saavuttiin kaukaa. 50-luvulla jaa. apostoli Paavali saapui opettamaan kristinuskoa Areiopagi -kukkulalle. Häneen puheensa on kaiverrettu kukkulan portaikon vierelle asetettuun pronssilaattaan.
Itsenäisyyden Kreikka sai vasta vuonna 1834, jolloin siitä tuli kuningaskunta tuontikuningas Oton johdolla. Ateenasta tuli valtion pääkaupunki ja sen rakentamiseen alettiin satsata suuria summia. Vuonna 1973 sotilasjuntta päätti monarkian, ja seuraavana vuonna myös kansa hyväksyi päätöksen äänestyksessä, ja niin varsinainen demokratia palasi jälleen omille synnyinseuduilleen.
KOURALLINEN ATEENAN UPEIMPIA NÄHTÄVYYKSIÄ
Ateena suorastaan pursuaa nähtävyyksiä, joista suuri osa luonnollisesti esittelee sen loistokasta historiaa, joko raunioiden tai museon muodossa. Seuraavassa esittelemme vain muutamia suosituimpia.
Nähtävyyksien kuningatar on tietysti Akropolis-kukkkula raunioineen. Niin 100-metriä korkean kukkulan ylpeys, Parthenonin temppeli, kuin sen pienemmät sisaret Niken temppeli ja Erektheion kokevat vuosittain satojentuhansien ihmisten ihailun ja kunnioituksen ja ovat Ateenan kuvatuimpia kohteita. Kukkulan rinteellä sijaitseva Herodes Atticuksen odeion -teatteri on tänäänkin säännöllisesti kiehtovien kulttuuritapahtumien pitopaikka.
Aivan Akropoliin juurella komeilee upouusi Akropolis-museo, johon on koottu kukkulan temppelialueen löydöt, joista erottuvat etenkin kauniit patsaat ja taidokkaasti veistetyt Parthenonin seinäfriisit; siis ne, jotka eivät joutuneet lordi Elginin matkassa Englantiin ja British Museumiin.
Akropoliin alapuolella sijaitsee myös muinainen torialue, Agora, jonka helmi on mittava Attaloksen marmorinen stoa. Agora oli muinaisen Ateenan sydän, jolla toteutettiin tärkeimmät sosiaaliset tapahtumat, kuten äänestykset ja filosofiset keskustelut.
Keskustan alueella nököttävät myös Zeus Olympioksen temppelin muutamat edelleen pystyssä olevat pylväät, joilla on korkeutta peräti 17 metrin verran, sekä Syntagman aukion laidalle rajoittuva kansallinen puutarha, jonka kuningatar Amalia rakennutti 1830-luvulla ja johon kaupunkilaiset ja lomailijat pakenevat vilvoittelemaan ja rentoutumaan.
Kansallisen puutarhan toisella puolella odottaa jo noin vuodelta 560 eaa. peräisin oleva Kallimarmaro-stadioni, joka näytteli pääroolia vuoden 1896 Olympialaisissa. Maailman vanhimpiin lukeutuvalle stadionille mahtuu noin 45 000 katsojaa ja sekin on edelleen ahkerassa käytössä.
Syntagma-aukiolla sijaitsevan parlamenttitalon edustalla olevan Tuntemattoman sotilaan hautaa vartioivien vanhanaikaisiin kuninkaallisen kaartin asuihin pukeutuneiden évzones-vartijoiden (lempinimeltään tsoliádes) vahdinvaihtoa kannattaa myös käväistä ihmettelemässä sunnuntaiaamulla kello 11.
Sounion niemi ja sillä sijaitsevat Poseidonin temppelin rauniot ovat suosittuja päiväretken kohteita, ja säännöllisten bussivuorojen ansiosta ne ovat helposti tavoitettavissa. Sounion kalliolta Ateenan kuningas Aigeus loikkasi kuolemaan luultuaan poikansa Theseuksen kuolleen Kreetan Minotauruksen hampaissa. Varmaan jo arvasitkin, mistä ympäröivä Egeanmeri (tai Aigeianmeri) on saanut nimensä?
Museoista pitäville Ateenalla on paljon tarjottavaa. Akropolis-museon lisäksi jokainen itseään kunnioittava lomailija pistäytyy ainakin Kreikan koko historiallista taivalta esittelevässä Kansallisessa arkeologisessa museossa, joka lukeutuu maailman merkittävimpiin ja rikkaimpiin – niin laajuutensa kuin kokoelmiensa arvon mukaan mitattuna – sekä Stadiou-kadun Kansallisessa historiallisessa museossa, joka esittelee maan historiaa vuodesta 1453.
Taiteen ystäviä kiinnostavia kohteita ovat esimerkiksi Bysanttilaisen ja kristillisen taiteen museo, maailmanmainetta niittänyt Kykladisen taiteen museo – Nikolas P Goulandriksen säätiö, sekä maailman eri kulttuurien luomuksia esittelevä Benaki-museo.
Moniin Ateenan museoihin pääsevät ilmaiseksi kaikki alle 18-vuotiaat sekä sitä vanhemmatkin opiskelijat, ja eläkeläiset puolella hintaa. Eräisiin on kaikilla ilmainen pääsy jokaisen talvikuukauden 1. sunnuntaina.
OSTOKSIA PLAKAN IKIVANHOILLA KUJILLA JA MODERNIN KESKUSTAN KAUPOISSA
Vain Ateenassa voit muutamalla askeleella siirtyä antiikin temppeliraunioilta shoppailijan paratiisiin, jossa on tarjolla lähes kaikkea taivaan ja maan välillä. Kreikassa kaupat ovat pääsääntöisesti pieniä putiikkeja, suuria tavaratalohirvityksiä saa Ateenassakin etsiä. Valitettavasti juuri ne kreikkalaisimmat pikkukaupat ovat kärsineet eniten maan talouskriisistä, ja monia liiketiloja on suljettuna jopa Ateenan parhailla ostosalueilla. Pienet kaupat myös sulkevat ovensa keskipäivän ajaksi, ja ovat kiinni iltaisin maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina. Poikkeuksen muodostavat eräät turistitavaraa myyvät kaupat. Ruokakaupat ja ostoskeskukset sen sijaan ovat auki yhtäjaksoisesti aamusta iltaan.
Ateenan tunnetuin ostoskatu on Syntagma-aukiolta alkunsa saava Ermou, jonka varrelle on kerääntynyt paikallisten kauppojen kerma, ja se heijastuu myös hinnoissa – toki poikkeuksiakin löytyy. Ermoulla voit ostaa vaatetta, kenkiä, asusteita, musiikkia, kirjoja, kosmetiikkaa, koruja, optiikkaa ja jopa elektroniikkaa, joiden tarjoajiin lukeutuvat m. Glou, Benetton, Geox, Gucci, Marks & Spencer ja DKNY.
Ermou päättyy Monastirakin alueelle, jonka basaarimaisesta tunnelmasta löytyy perinteisiä matkamuistoja: koristeita, laukkuja, lompakoita, koruja, hattuja, kesävaatetta ja mitä erilaisinta muuta pikkutavaraa, josta suuri osa on kuitenkin halpatuontia. Antiikkikaupat sijoittuvat Monastirakin perille, ja kirppistavaraa on esillä lähinnä sunnuntaisin.
Monastiraki puolestaan rajoittuu Plakan alueeseen, jonka vanhoilla ja rauhallisilla kujilla odottavat sadat pikkuputiikit ja niiden runsas valikoima. Valikoima on Monastirakia monipuolisempi ja laadukkaampi, sillä jopa turkiksia ja kreikkalaista taidetta on tarjolla. Plakan kahvilat ja tavernat ovat väsyneelle lomailijalle vallan ihastuttavia levähdyspaikkoja.
Jos etsit edullista arkivaatetta, jalkineita, laukkuja, kankaita, optiikkaa, koruja, astioita jne. suosittelemme siirtymään aivan Ermoun viereltä alkavaan Ateenan vanhaan kauppakolmioon, joka rajoittuu Athinas-, Athinaidos- ja Stadiou-katuihin. Pysyttele kuitenkin kiltisti ”kolmion” sisäpuolella, sillä Omonian pikkukadut omaavat erittäin huonon maineen.
Luksusta kaipaavat ottakoon suunnakseen Kolonakin kaupunginosan, jossa rahaa saa helposti kulumaan niin paljon kuin haluaa. Alueen tyyliä huokuvat kaupat ovat merkkiliikkeitä tyyliin Bulgari, Dior, Hermès, Prada, Miu-Miu, Louis Vuitton, Chloe jne. Kahviloissa tosin tavallisetkin kuolevaiset voivat käydä nauttimassa alueen tunnelmasta.
Ostoskeskuksista Ateenan keskustan alueella sijaitsee vain muutama. Tunnetuimmat ovat aivan Syntagman läheisyydessä kohoavat Attica, Notos Galleries ja Hondos Center. Kaksi ensimmäistä on monipuolisia tavarataloja, Hondos Center puolestaan erikoistuu kosmetiikkaan ja asusteisiin, ja on yksi maanosamme suurimmista ketjuista alallaan.
Ateenan parasta antia useimpien lomailijoiden mielestä ovat: ihastuttavat keramiikka- ja marmoriesineet, käsityötä olevat nahkatuotteet, kreikkalaiset maataloustuotteet, antiikin mallien mukaan valmistetut korut ja tietysti vaatteet. Vaikkei Ateena olekaan muodin haute couturen keskus, Pariisin tai Milanon tapaan, löytyy paikallista tuotantoa olevaa vaatetusta ja kenkiä suhteellisen edullisesti. Kyseiset tuotteet ovat myös lähes poikkeuksetta korkealaatuisia ja tarjoavat mallien, värien ja kuosien puolesta tervetullutta vaihtelua suomalaisten kauppojen valikoimille.
ATEENASSA LIIKUT PARHAITEN APOSTOLINKYYDILLÄ JA METROLLA
Koska meluisan Ateenan nähtävyydet ovat loistavasti keskittyneet sen keskustan alueelle, pääsee niiden välillä parhaiten liikkumaan jalkaisin. Etenkin Akropoliksen ympäristön kohteet ovat lähes vieri vieressä ja niiden välillä voit vaikka shoppailla Plakan alueella tai Monastirakissa.
Maailman toiseksi vanhin metroverkosto kattaa Ateenan jo suhteellisen kiitettävästi, ja maanalaisella pääset pikavauhtia kaupungin laidalta toiselle, tai pahimpien kesähelteiden aikaan vaikkapa Akropoliilta muiden nähtävyyksien läheisyyteen. Metro on lisäksi paras tapa suunnata lentoasemalta Ateenaan, ja noin 40 minuutin matka maksaa korkeintaan 8 €, tosin bussivuorolla Syntagma-aukiolle pääset sitäkin edullisimmin eli 5 €:lla, mutta matkaan saattaa kulua pahimpaan ruuhka-aikaan jopa lähes 1,5 tuntia.
Ateenan julkiset liikennevälineet käyttävät näppärää yhteislippua, joka on voimassa 90 minuuttia (tosin ajan lyhennystä harkitaan parhaillaan). Jos tiedät käyttäväsi liikennevälineitä ahkerasti, on suositeltavaa ostaa jonkinlainen päivälippu (1 tai 7 päiväksi, tai esimerkiksi rajattomien Ateenan alueen matkojen lisäksi yhdensuuntaisen matkan lentoasemalta sisältävä 3-päivän turistilippu hintaan 20 € – jälkimmäisen saa vain lentoasemalta! )
Bussilla pääset loistavasti Ateenan rannoille, sillä esimerkiksi keskustasta (Akademias-kadulta) lähtevät bussivuorot 141, E22, tai A2 kulkevat suosituimpien vilvoituspaikkojen kautta. Myös metrolla pääset rannikolle, jossa voit sitten vaihtaa raitiovaunulinjalle 3, joka kulkee Ateenan edustan kauniin rannikon myötäisesti.
NÄIN YHDISTÄT ATEENASSA KAUPUNKILOMAAN RANTAELÄMÄN
Kuten jo kehuimme, Ateena on sikäli ainutlaatuinen kaupunkikohde, että siellä lomailijat voivat samalla viettää myös himoitsemansa rantaloman. Ateenan edustalla sijaitsee pitkä ja kaunis rantakaistale, joka ulottuu Piraeuksesta Glyfadan kaupunginosaan ja soveltuu ruskettavan ja vilvoittavan lepohetken viettoon. Sen varrelta voit valita joko hiekkaosuuden tai kallioisemman kohdan. Suuri osa kaupungin rannoista on kaikille ilmaisia, muille onkin sitten ostettava pääsylippu. Useimmilla ilmaisrannoilla ei löydy aurinkovarjoja tai -tuoleja.
Parhaita Ateenan ilmaisista rannoista ovat paikallisten mielestä Alimos, Agios Kosmas, Voula, Glyfada ja Vouliagmeni. Marathonin alueella, noin 40 km etäisyydellä Ateenasta, sijaitsee kerrassaan viehättävä Shiniaksen mäntyreunusteinen hiekkaranta ja Souniossakin polskuttelu onnistuu.
Maksullisten rantojen eliittiä edustavat Thalassea, Akti Iliou, Yabanaki, Grand Beach ja Astir Beach (Asteras Vouliagmenis), kasvavassa hintajärjestyksessä. Pääsylippu irtoaa aikuiselta arkena 6 -15 € hintaan, viikonloppuisin joudut kaivamaan lompakkoa sitäkin syvemmältä.
ATEENASSA NAUTIT KREIKKALAISEN KEITTIÖN AARTEISTA
Kreikan saariin tutustuneet ovat varmaan maistelleet lomasaarensa suussa sulavia makuja. Ateenassa pääset lähinnä nauttimaan koko maassa tyypillisistä ruoista, herkuista ja juomista, varsinaisia ateenalaisia erikoisuuksia ei juurikaan ole. Menulta löytyy aina monipuolisesti vihanneksia, kanaa, lihaa, ja kalaa sekä kunkin tavernan viinilistalleen valtuuttamia kreikkalaisia viinejä, joiden joukossa on tyypillisesti jokin irtoviini. Ymmärrettävästi menulta löytyvät turistialueilla juuri ne lomailijoiden rakastamat ateriat, tyyliin mussaká, gemistá, dolmádes, tzatzíki, suvláki jne. Sitä persoonallisempia tuttavuuksia joutuu etsimään turistipolkujen ulkopuolelta. Ruokaile myös mieluiten paikassa, josta kuuluu englannin, kiinan, saksan tai ruotsin sijasta kreikankielen sorinaa, sillä se on jonkinlainen tae tavernan laadukkuudesta.
Ateenan ikimuistettavimmat tavernat sijaitsevat Akropolis-kukkulan juurella olevan Plakan kujilla, joista useilla on tarjota maukkaan ruoan lisäksi häkellyttävän kaunis näköala Akropoliksen temppeleille, kenties jopa elävää musiikkia. Jos kaipaat merinäköalaa, löytyy sellainen helpoimmin luonnollisesti rantaa pitkin kulkevan bulevardin laidoilta.
Aivan, harva on huomannut, kuinka näppärästi Ateenassa voi yhdistää kaupunkilomaan rantaelämän. Välimatkat on mukavan lyhyet, eli kun aamupäivän on juossut todella ainutlaatuisilla nähtävyyksillä tai ostoksilla, voi sitten viettää iltapäivän kivasti rannalla. Oli kiva nähdä tuttujen reaktiot, kun itse palasin Ateenan-lomaltani yhtä ruskettuneena kuin he Samokselta!
Ateenan museoissa voi veittää päiväkausia, etenkin Kansallisen historiallisen museon sokkeloissa. Itse kävin siellä kahtena päivänä, ja silti jäi vielä paljon katsomatta. Upeat kultaesineet ja uskomaton keramiikka tekivät suurimman vaikutuksen, samoin eräät kauniit marmoripatsaat. Akropoliin uudessa museossa kannattaa luonnollisesti myös vierailla, siellä odottavat ne viereiseltä kukkulalta tuodut esineet ja veistokset sekä patsaat, kuten Karyatides-neidot. Niistä tosin yksi aito on British Museumin kokoelmissa sekin. Parthenonin temppelin kokojen mukaan rakennettu museon keskus ja sitä kiertävä friisiketju osoittaa myös hienosti, mitä osia on Englannissa. Samaisista osista ja muusta Akropoliilta anastetustahan kiistellään kovasti brittihallituksen kanssa, taas vaihteeksi.
Ateenasta tuli mieleen, että täytyykö siellä olla varuillaan mellakoiden osalta? Telkassa on toisinaan näytetty aika väkivaltaisiksi muuttuneita mielenosoituksia, jotka kuulema on olleet ihan siellä ydinkeskustassa, eli kait lähinnä siinä Syntagman kulmilla. Syntagma kuitenkin on juuri niitä turistien vilkkaimmin kiertelemiä alueita. Pommi-iskuistakin on toisinaan uutisissa kerrottu, joten osaako kukaan valistaa turvallisuuden osalta tarkemmin?
Totta, mellakat tapahtuvat lähinnä siellä Syntagmalla ja sen lähikaduilla. Toinen ongelmapesäke on Ateenan yliopiston naapurusto siellä Panepistimiou-kadulla, jossa valitettavasti sijaitsee parit loistavat museot. Jälkimmäisellä ottavat poliisit ja ”huppupäät” yhteen lähinnä jonkun poliittissävyisen juhlapäivän aikoihin, sellaisia ovat esimerkiksi 17. marraskuuta (ns. Polytechniou-päivä, jolloin muistetaan vuonna 1973 tapahtunutta verisen päätöksen saanutta opiskelijoiden massiivista mielenosoitusta silloista sotilasjunttaa vastaan ) ja 6. joulukuuta (poliisin luotiin vuonna 2008 kuolleen 15-vuotiaan Alexandros Grigoropouloksen muistopäivä). Jos siis havaitset juoksevia nuoria, etenkin huppupäisiä, poliisijoukkoja jne. siirry heti alueelta muualle.Muuten voit jäädä ikävästi mellakoivien väliin tai joutua Molotovin cocktailien ”nauttijaksi”.
Ilokseni huomasin, että tänä tämän vuoden (2015) kesäkautena Suomesta vihdoinkin on taas hyvät lentoyhteydet Ateenaan. Finnairhan jätti aikoinaan Ateenan ohjelmistostaan Blue1:n ja sittemmin Norwegianin huolehtiessa innokkaiden lennättämisestä. Sittemmin Blue1 tipahti leikistä. Tänä vuonna Finnair liittyi Norwegianin rinnalle ja niiden lisäksi samaa reittiä lentää suorana myös kreikkalainen halpalentoyhtiö Aegean Airlines, joka on Euroopan valioiden joukossa. Koska kilpailua nyt siis riittää, ovat hinnatkin pysyneet kivasti aisoissa ja halvimmillaan meno-paluulipun saa ”kevyesti matkustaen” reilulla 110 eurolla!
Missä määrin Kreikan tämänhetkinen tilanne näkyy Ateenan arjessa? Lehtitietojen mukaan turistien ei tarvitse pelätä jäävänsä ilman käteistä pankkiautomaatilla käydessä ja luottokortti kuulema toimii sekin normaalisti. Tavernat ja nähtävyydet ovat kait normaalisti auki nekin. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, etteivät lehtien tiedot aina ole ihan ajan tasolla, joten toivoisin jonkun parhaillaan Ateenassa lomailevan omakohtaisia kokemuksia meneillään olevan tilanteen osalta!!
Nyt ovat Kreikassa pankit avanneet taas ovensa mutta paikallisilla on varmaan vielä pitkään suhteellisen tiukat nostorajat. Turistien elämää ei ole millään tavalla hankaloitettu, ja pikku hiljaa elämä jatkuu nyt, kun neuvottelut uudesta tukipaketista eli lainasta ovat päässet vauhtiin. Ainoana muutoksena turistit tulevat huomaamaan julkisen liikenteen ja taksimatkojen hintojen nousun, samoin ruokakaupan hyllyilä olevien tuotteiden korkeammat hinnat. Jos syöt tavernassa, sinnekin nuo ruokatarvikkeita koskevat hinnankorotukset tulevat siirtymään ja paisuttamaan laskua ja lokakuun alusta alkaen arvonlisävero ruokailun kohdalla nousee…
Ateenan keskustan suurimmat aukiot, Omonia, Viktoria jne., ovat joutuneet pakolaisten valtaamiksi kesästä alkaen. Kreikan saarille saapuvat pakolaisethan tuodaan Ateenaan, jossa suurin osa lähtee omille teilleen, koska majoituspaikkoja ei ole tarpeeksi. Osa asustaa pikkuruisissa teltoissa, osa ihan taivasalla. Kesäaikaan se ehkä sujui jotenkuten, mutta mitenkäs nyt, kun Kreikassakin syksy tulee ja ilmat alkavat kylmetä? Joukossa on aika paljon lapsia, ihan vauvaikäisiäkin.
Ateenassa lomaillessa kävin luonnollisesti katsomassa ihan omin silmin legendaarista Akropolista ja sen temppeleitä. Huikean kauniita olivat ja oppaan selostus teki kaikile selväksi, kuinka ne rakennettiin matemaattisten kaavojen mukaan, jokainen yksityiskohta oli ennakkoon harkittu. Siksi esimerkiksi Parthenonin kaikki linjat näyttävät aivan suorilta, niissä ei huomaa kaareutumia, vaikka ne onkin rakennettu silmänlumeeksi hieman kaarevasti . Yllätyksekseni samalla lipulla ei kuitenkaan sitten päässytkään kukkulan juurella olevaan uuteen Akropoliksen museoon, vaan kukkaroa oli taas kaivettava. Akropoliksen 12 euron hintaisella yhteislipulla pääsee kyllä esimerkiksi muinaisen agoran alueelle ja neljään muuhunkin läheiseen kohteeseen.
Entäs osaisiko joku kertoa esimerkkejä niistä Ateenan parhaista ruokapaikoista, kahviloista sekä baareista? Lähes kaikkialla Ateenassa kuulema saa vähintään keskivertotason laatua mutta olen sen verran nirso, että nyt kaipaan tietoja niistä aivan parhaista, vaikka olisivatkin kalliita. Kulinaristien, kahviasiantuntijoiden ja herkkkusuiden vinkkejä kaivataan!
Olin vuodenvaihteessa Ateenassa lomalla ja yllätyin toden teolla, kun siellä satoikin lunta ja lämpötilat keikkuivat parin päivän ajan nollan kieppeillä. Kaupungilla oli jäätävän kylmää kulkea, etenkin Akropoliksen kukkulalla meinasi naama jäätyä.Kahviloissa tulikin sitten vietettyä paljon aikaa lämmittelemässä, samoin muutamissa museoissa ja shoppailu maistui. Kannattaa siis talvella tarkistaa pitkän ajan sääennuste ennen Ateenaan lähtöä, jotta osaa varata tarpeeksi lämmintä vaatetta mukaan, itse ostin hanskat ja pipon, joita ei tullut otettua mukaan. Onneksi talvivaatetta on saatavilla kaikissa vaatekaupoissa, joten eipä hätää!
Palasin juuri Ateenasta ja siellä oli nyt entistä helpompi liikkua linja-autolla, koska pysäkeille ainakin keskustan alueella oli ilmestynyt valotaulut, joissa kerrottiin tulevien bussien numerot ja saapumisajat minuuteissa, samaan tapaan kuin metrossa. Entinen kurja tietämättömänä pysäkillä seisoskelu on siis nyt mennyttä elämää ja näkee heti, kannattaako bussia odottaa vai ottaa taksi. Esimerkiksi johonkin ennalta sovittuun tapaamiseen mennessä ei ole lainkaan mukava olla myöhässä.
Vieläkö Ateenan Victoria-aukiolla on samanlainen määrä pakolaisia kuin viime kesänä? Olin vuosi sitten Ateenassa kahden viikon lomalla ja kauhistuin kyseisellä aukiolla olleiden pakolaisten määrää. Toisaalta tuli suuri sääli ja suru heidän puolestaan, sillä joukossa oli erityisen paljon lapsiperheitä, jotka majoittuivat joko pienissä teltoissa tai ihan taivasalla, pahvien päällä nukkuen. Vapaaehtoiset kävivät jakamassa ruokaa ja vettä, edes saniteettitiloja eli vessoja ei heille oltu ainakaan vielä silloin tuotu.
Oltiin varmaan kaikki suomalaiset iloisia, kun kuultiin Särkänniemen delfiinien pääsevän Ateenan Attica Zoo -eläintarhaan täältä Suomesta eläkepäiviään viettämään. Onhan siellä luonnolliset olot, koska Välimerellä asuu delfiineitä. Sitten julkisuuteen kuitenkin vuosi tieto, että kyseisessä eläintarhassa on viime aikoina kuollut siellä jo olleita delfiineitä. Mistä ihmesstä oikein on kyse, oliko jokin tauti takana vai epäilläänkö muuta syytä?
No herttinen sentään, että Suomessa jaksetaan jauhaa tuosta Attikan delfiinien kuolemasta…onhan siellä Särkänniemessäkin kuollut delfiineitä samasta syystä. Nälkään eivät nääntyneet, heittelillä eivät olleet vaan ainakin yhdessä henkilökohtaisesti tuntemassani tapauksessa kyseessä oli vastasyntynyt yksilö, kummassakin maassa AIkamoinen salaoperaation tuosta siirrosta kehkeytyi, naurettavassa määrin. Delfiinit kuitenkin vaikuttavat olevan Ateenan auringossa erityisen onnellisia, joten ollaan me kaksijalkaisetkin iloisia niiden puolesta. Aiheesta kertovan mielenkiintoisen blogiartikkelin voit muuten lukaista sivulta: http://kreikkaan.net/sarkanniemen-delfiinit-ateenaan-auringossa
Ateenan liepeillä oli toissapäivänä ihan oikea pyörremyrsky, aika huikeaa katseltavaa kuinka se saapui mereltä päin. Kyseinen luonnonilmiö tuo aina mahdollista tuhoa mukanaan, ja tällä kertaa tosiaan aineellista vahinkoa tuli ainakin Nea Makrin alueella, jossa olin siellä asuvan tuttavani luona kylässä. Paikallinen koulu kärsi vahinkoja, sanoin kaduilla näkyi katkenneita puita, pitkin katuja lennelleitä suuria roskalaatikoita jne. Onneksi ihmisvahingoilta kuitenkin vältyttiin! Tällainen on kuulemma todella harvinaista Kreikassa, vaikka viime vuosina uusia ilmiöitä on alkanut esiintyä.
Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama antoi Kreikalle varsinaista suitsutusta viime viikkoisella vierailullaan, mikä olikin todella miellyttävää vaihtelua ainaisen talouskriisin sijaan. Kreikan kulttuuri pääsi ensisijalle, kun Obama vieraili Ateenan Akropoliilla ja siellä kuvattu video pääsi Valkoisen talon julkaisemana sosiaalisen median kautta koko maailman katsottavaksi. Ateenan osakkeet matkailualalla kohenivat monien jenkkien silmissä, jotka kenties ovat mieltäneet Ateenan jotenkin turvattomaksi eivätkä tunne sen antia ja historiaa. Kiitoksemme Obamalle! Lisää asian tiimoilta voi lukea kirjoittamastani artikkelista kreikkaan.netin sivuston blogissa, osoite on: http://kreikkaan.net/obaman-vierailun-antia
Ateena ja joulun pyhät eivät varmaan ole menellekaan suomalaiselle tuttu yhdistelmä. Se on kuitenkin loistava ajankohta Ateenan lomalle, koska kaupunki huokuu jouluista tunnelmaa ja koristeluita. Nähtävyydet ovat luonnollisesti normaalisti auki, ihan joulupäivää ja uuden vuoden päivää lukuun ottamatta, ja tarjolla on aina runsaati jouluaiheistakin tarjontaa, kuten kivoja myyjäisiä, joulukylä lapsille, jääshow-esityksiä, konsertteja ja ilotulituksia. Ateriointikaan ei aiheuta kotimaan tapaan ongelmia, koska ravintoloita on auki myös pyhäpäivinä, eivät tietenkään kaikki.