Kaupunkilomalle

New York on herkullinen kuin kypsä Iso Omena eikä sen tarjoamaa makeaa koskaan saa mahan täydeltä!

New York (City) on Yhdysvaltain koillisrannikolla sijaitsevan New Yorkin osavaltion pääkaupunki, ja ”Big Apple” on eittämättä yksi maailman kiehtovimmista suurkaupungeista. Niin taiteilijat, diplomaatit, viihdealan ammattilaiset, mediamogulit, muotituulien puhaltajat kuin pörssihait ovat siellä kuin kotonaan, mikset siis sinäkin?

Viidestä kaupunginosasta – jotka ovat Bronx, Brooklyn, Manhattan, Queens ja Staten Island – koostuva miljoonakaupunki on yksi maapallon rikkaimmista ja etnisesti monipuolisimmista. Kaupungin nähtävyydet ja viihdetarjonta ovat vertaansa vailla, ja saavat kerran Isoon Omenaan eksyneen palaamaan pilvenpiirtäjien varjoon yhä uudelleen, imemään itseensä amerikkalaista unelmaa parhaimmillaan.

 

NEW YORKIN SÄÄ

New Yorkin ilmasto vaihtelee kesän kuumuudesta ja kosteudesta talven kylmyyteen ja mahdolliseen lumisuuteen. Huhtikuusta alkaen lämpötilat ovat päiväsaikaan mukavat ja suosivat kaupungin keväisestä ilmapiiristä nauttimista. Kesän tullen kaupungissa saattaa olla kuuman kosteaa, sillä lämpömittari pomppii vuorokauden aikana 18 ja 28 asteen välillä. Toisinaan kuumaa riittää sitäkin enemmän, sillä kaupungin lämpöennätys on huikeat 41 astetta, tosin se mitattiin jo vuonna 1936. Sateet jakautuvat tasaisesti vuoden jokaiselle kuukaudelle, joten New Yorkin matkalla sateenvarjokin voi olla tarpeen.

Viime vuosina olemme tottuneet näkemään kaupungin toisinaan jäätyvän hyisten tuulien ja luminietosten keskellä, vaikka keskimäärin talvinen päivälämpötila onkin nollan tienoilla, öisin tosin on usein pakkasta. Pakkasennätys puolestaan on suomalaisille kotoinen -26 astetta. Lumesta newyorkilaiset pääsevät nauttimaan tilastojen mukaan 3 – 4 päivänä jokaisen talvikuukauden aikana, ja tyypillisenä vuotena lunta voi kertyä yhteensä 66 sentin verran (ei tosin kerralla, vaan se sulaa välillä pois). Toppatakki ja muu lämmin vaatetus on siis kaupungilla tarpeellinen.

New York ei tavallisesti osu voimakkaiden hurrikaanien ja muiden myrskyjen tielle, mutta poikkeuksiakin on tapahtunut. Niistä esimerkkinä on mm. vuoden 2012 Sandy-hurrikaani, joka sai kadut tulvimaan ja jätti monet lähiöt pimeyteen sähköt katkaistuaan. Samanlaista vahinkoa tapahtuu keskimäärin 70 – 74 vuoden välein, joten hurrikaanin silmään joutuminen on oman lomasi aikana epätodennäköistä. Tuhoisin hurrikaani pyyhkäisi Ison Omenan Long Islandin ylitse 1938, jolloin 600 ihmistä sai surmansa.

 

PALA NEW YORKIN MEHUKASTA HISTORIA

Vaikka New York ei voi ylpeillä omaavansa antiikin vuosille ulottuvaa historiaa, on sen menneisyys silti kiehtova. Eurooppalaiset siirtolaiset eivät suinkaan olleet alueen ensimmäisiä asukkaita, vaan eri intiaaniheimot kutsuivat sitä kodikseen jo vuosisatoja aiemmin. Lenapet eli Delaware-intiaanit, manatet ja canarseet kansoittivat nykyisen suurkaupungin maaperää.

Intiaanit joutuivat antamaan tietä Atlantin takaa seilanneille eurooppalaisille lopullisesti 1700-luvun aikana, jolloin intiaanit hätistettiin mailtaan väkivallan ja sairauksien voimalla. Jo sitä aiemmin New Yorkin paikalla olivat vierailleet mm. italialainen Giovanni da Verrazzano (1524) ja englantilainen Henry Hudson, jonka katsotaan perustaneen ensimmäisen eurooppalaisen siirtokunnan vuonna 1609. Alueelle perustettiin hieman myöhemmin Uusi Amsterdam, eli New Amsterdam; hollantilaisten kauppakeskus, jonka tärkein myyntiartikkeli oli majavannahka.

New Amsterdamin rakentamiseen, ja sittemmin palvelijoiksi, tuotiin Afrikasta laivalasteittain orjia. Samaa kyseenalaista perinnettä jatkoivat kaupungin vuonna 1664 valtaansa ottaneet britit, jotka vaihtoivat sen nimeksi New Yorkin, Yorkin herttuan (sittemmin Jaakko II) kunniaksi. Hollantilaiset saivat kaupungin otteeseensa jälleen vuonna 1673, nimeten sen New Orangeksi, mutta britit ottivat pysyvän niskaotteen jo seuraavana vuonna. Hollantilaista perua ovat kuitenkin Harlemin (Haarlem) ja Brooklynin (Breukelen) kaupunginosien nimet.

New Yorkin vanhin yliopisto perustettiin vuonna 1754 nimellä King’s College. Manhattanilla sijaitsevan nykyisen Columbia Universityn laittoi alulle kuningas Yrjö II. Kaupungin talouselämän keskukseksi nousi jo silloin Wall Street.

New York näytteli tärkeää roolia Yhdysvaltojen vapaussodan vuosina, 1700-luvun lopulla, jolloin brittiläiset siirtokunnat halusivat erilleen muusta brittiläisestä imperiumista. Peräti 13 siirtokuntaa oli julistautunut etenkin Britannian vaatimien raskaiden verojen vuoksi uudeksi Amerikan Yhdysvallaksi, ja sen armeijan päänä toimi George Washington. Sodan jaloissa noin 25 % New Yorkista paloi poroksi, ja sairaudet niittivät asukkaita. Kaupunki kuitenkin nousi jaloilleen ennätysvauhtia ja nimettiin uuden valtion pääkaupungiksi vuoteen 1790 saakka. Orjat saivat vapaan statuksen jo seuraavien vuosikymmenten aikana.

Kaupan kukoistuksesta New York sai sodan jälkeen kiittää lähinnä turkiskauppaa ja sen johtohahmoa, sittemmin legendaariseksi muodostunutta John Jacob Astoria, joka ymmärsi myös kiinteistösijoittamisen arvon. Rikkaat rikastuivat, mutta köyhiä oli kaupungissa yhä lisääntyvässä määrin.

Yhdysvaltojen sisällissota (1861 – 1865) ei ollut newyorkilaisten mieleen ja monet kieltäytyivät osallistumasta Pohjoisvaltojen Unionin armeijaan, kutsunnasta huolimatta. Rasistisia piirteitä omannut New Yorkin kutsuntamellakka vuonna 1863 sai lopun vasta liitovaltion joukkojen pakottamana. Samoihin aikoihin myös järjestäytynyt rikollisuus pääsi valloilleen, etenkin Forty Thieves’in muodossa.

New Yorkin maailmankuulut riippusillat kohosivat kaupunkia koristamaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla, niistä Brooklyn Bridge oli ensimmäinen. Myöhemmin Ellis Island -saarelle saapuneiden siirtolaisten ihailema, ranskalaisten lahjoittama 94-metrinen Vapaudenpatsas – viralliselta nimeltään Vapaus valaisee maailmaa – koottiin kaupungin edustalle vuonna 1886. Vapauden jumalattarella on yhdessä kädessään lakitaulu ja toisessa valistuksen soihtu.

New Yorkista tuli vauhdilla siirtolaisten luvattua maata, ja vuonna 1880 kaupungissa oli asukkaita jo 600 000. Pari vuosikymmentä myöhemmin työnjanoisia tai rikkauksistaan nauttivia oli jo 3,5 miljoonaa.

Pieni maa-ala ja suuri väestömäärä tarkoittivat sitä, että rakentamisen suuntana oli taivas. Pilvenpiirtäjiä alkoi kohota New Yorkin taivaanrantaa peittämään huippuvauhdilla, ja maailman korkeimmat ”skyscraperit” löytyivät 1930-luvulla lamasta huolimatta juuri sieltä. Vaikka World Trade Centerin kaksi komistusta saivatkin tuhansien ihmissielujen mukana äärimmäisen traagisen lopun 11. syyskuuta 2001, todistavat vanhuksen ikään ehtineet Empire State Building, Chrysler Building ja Rockefeller Center Ison Omenan mahdista.

New Yorkin pörssin romahtaminen vuoden 1929 lokakuussa, ”Musta tiistai”, sai aikaan vuosikymmenen kestäneen lama-aallon ympäri maapalloa. Toinen maailmansota kuitenkin verotti muuta maailmaa, etenkin Eurooppaa, raskaammin kuin Yhdysvaltoja, ja sen taloudellinen ja teollinen valta-asema kasvoi entisiin mittoihinsa. Samaisesta kasvukaudesta pääsi myös New York nauttimaan. Vuosikymmenien saatossa kaupungista kehittyi teollisuusalueen sijaan kuitenkin palvelukaupunki, joka erikoistuu viihteeseen, raha-markkinoihin ja muuhun bisnekseen, eikä turisminkaan roolia tule unohtaa.

Ai, mistäkö kiehtova lempinimi Iso Omena on peräisin? Tutkijoiden mukaan se viittaa New Yorkin 1920-luvun lukemattomiin hevoskilparatoihin, joita kutsuttiin sanalla apple (hevosten herkkua). New Yorkin palkinnot olivat muuta maata suuremmat, siitä liite Big eli Iso. Nimityksen teki suosituksi New York Morning Telegraphin journalisti John J. Fitz Gerald. Toiset taas väittävät lempinimen tarkoittavan Yhdysvaltain ”hedelmäpuussa” kasvavaa New Yorkia, joka ison omenan tavoin imee itseensä lähes koko puun voimavarat. Toivottavasti rakas lukija et pahasti pettynyt, itsekin luulin lempinimen olevan huumorillinen vastaveto hollantilaisten New Orange -nimelle!

 

ISON OMENAN  MAJOITUSVAIHTOEHDOT

New Yorkissa lomaileva voi valita useantasoista ja luonnollisesti myös monenhintaista majoitusta. Maalaisjärjellä ajatellen ainakin Harlemia, Itä-Broolyniä ja Etelä-Bronxia kannattaa tosin vältellä.

Reppureissaajalle kelpaavat edulliset hostellit, joissa huone jaetaan muiden reissaajien kanssa. Keskivertomatkaaja valinnee jonkin metroaseman lähettyvillä olevan hotellin, tosin keskustan alueella yöpymisestä joutuu silloin helposti maksamaan enemmän kuin ehtii Suomessa päivässä tai parissa tienata. Kultalusikalla syövät voivatkin sitten yöpyä ja elää maailmanluokan julkkisten tyyliin esimerkiksi Waldorf-Astoriassa tai Mandarin Orientalissa.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että hotellihuoneet ovat sitä hiljaisempia, mitä lähempänä taivasta ne sijaitsevat. Näköalakin paranee pilvien lähestyessä, samalla tosin myös hinnat kohoavat.

 

KAUPUNGILLA LIIKKUMINEN ON HELPPOA

Suomesta tarjoaa New Yorkiin suoria lentoja Finnair, joka laskeutuu John F. Kennedyn eli JFK:n lentoasemalle. 24 kilometrin matka keskustaan taittuu helpoiten metroasemalle tuovalla AirTrain JFK:lla, joka liikennöi 24 tuntia vuorokaudessa.

New Yorkin alueella liikut näppärästi joko metrolla, paikallisjunalla, linja-autolla tai lautalla. Joukkoliikenne toimii poikkeuksellisesti ympäri vuorokauden ja kattaa koko kaupungin, sillä muista amerikkalaisista poiketen yli puolet newyorkilaisista turvautuu oman auton sijaan julkisiin liikennevälineisiin. Suurin osa talouksista ei itse asiassa edes omista omaa peltilehmää.

NY City ylpeilee maailman laajimmalla ja vilkkaimmalla metroverkostolla, johon kuuluu 24 linjaa ja 468 asemaa. Sen Keski-Manhattanilla sijaitseva vuonna 1871 avattu loistelias Grand Central Station – virallisesti Grand Central Terminal – on 44 laiturillaan maailman suurin. Myös kaupungin bussikanta on maailman suurin, ja Staten Islandin ja Lower Manhattanin yhdistävä Staten Island Ferry 20 miljoonalla asiakkaallaan maailman vilkkain lauttalinja.

New Yorkin katukuvaa täplittävät myös sen keltaiset taksit, joita kaduilla on yli 12 000, uskaliaat pyöräilijät sekä Roosevelt Islandin ja Manhattanin välillä ilmojen korkeuksissa kulkeva köysirata. Katukuvaan kuuluvat olennaisesti myös kaikkien elokuvistakin muistamat upeat sillat ja tunnelit.

 

ISON OMENAN NÄHTÄVYYKSIEN KERMA

Isoa Omenaa on siunattu lukemattomilla mielenkiintoisilla nähtävyyksillä, jotka peittävät kaupungin kuin ihana kermakastike. Ohessa vain eräät tunnetuimmista:

Vapaudenpatsas on New Yorkin symboli, siinä kuin Eiffel-torni Pariisin. Ja onpa niillä muutakin yhteistä, sillä 94-metrisen New Yorkin satamassa sijaitsevalla Liberty Islandilla seisovan Vapauden jumalattaren lahjoitti Yhdysvalloille juuri Ranska. ”Lady Libertylle” on kertynyt ikävuosia jo lähes 130 (syntymävuosi oli 1886), ja se saapui Atlantin ylitse 350 palasena. Patsas oli ensimmäisenä toivottamassa Amerikkaan laivalla saapuvat siirtolaiset tervetulleiksi, pidellen lakitaulua ja pimeään valoa luovaa soihtuaan. Jopa sen päähineessä on valonsäteitä. Vapaudenpatsas on Unescon maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 1984, ja sen sisällä voi kavuta aina päähineen ikkunoille saakka.

Central Park on New Yorkin puistojen kuningatar. Yli 300-hehtaarisen puiston uumenissa voit kuntoilla, nauttia nurmikolla piknikistä, samoilla metsikössä, vierailla eläintarhassa, ihastella sen monia suihkulähteitä tai soudella sen järvellä tai lammissa. Puistossa sijaitsee myös ihastuttava Belvedere Castle ja kotimaastakin muistuttava Swedish Cottage marionettiesityksineen, John Lennonin muistolle omistettu ”mansikkamaa”, Strawberry Fields, ja legendaarinen karuselli. Central Park on toiminut kaupungin virkistysalueena jo vuodesta 1857, ja vaikka se päiväsaikaan houkuttelee helmaansa tuhansia paikallisia ja turisteja, ei siellä kuljeskelua suositella yöaikaan.

Empire State Buildingin tornimainen muoto ja sen huipulla taivaaseen osoittava piikkimäinen antenni ovat komistaneet New Yorkin taivaanrantaa jo vuodesta 1931. Yli 40 vuoden ajan 443-metrinen rakennus oli maailman korkein. Sen 79. kerrokseen törmäsi 1940-luvulla pommikone, onneksi rakennus kuitenkin kesti. Samanikäinen on myös komean koristeellinen Chrysler Building, joka ehti nauttia maailman korkeimman rakennuksen tittelistä vain 11 kuukautta, ennen kuin Empire State Building ohitti sen. Se oli myös yksi aikansa ainoista pilvenpiirtäjistä, jonka rakennustöissä ei kukaan saanut surmaansa.

Times Square on Broadwayn ja 42nd Streetin risteyksen alue, jonka iltaista väri- ja valoloistoa jopa Tokion kadut kadehtivat. Tänään pörssin, autotehtaiden, teattereiden ja pikaruokaloiden mainokset välkkyvät sulassa sovussa. Times Square oli kuitenkin alkujaan laidunmaata, sitten Astorin perheen omistuksessa, ja 1900-luvun alussa sitä kutsuttiinkin The Tenderloin -nimellä, joka kuvasi sen himoittua sijaintia. Vasta myöhemmin Times Squaresta muodostui kaupungin kulttuurin ja viihteen keskus. Nimensä ”aukio” sai sillä ennen sijainneen New York Times -sanomalehden mukaan.

One World Trade Center ja National September 11 -muistomerkki sekä museo löytyvät paikalta, jolla 11. syyskuuta 2001 World Trade Centerin kaksi pilvenpiirtäjää terrori-iskun jäljiltä romahtivat. Yli 500-metrinen One World Trade Center on muuten Yhdysvaltain ja samalla länsimaiden korkein rakennus, joka auringossa välkkyy kauas ja muistuttaa, että maa yhä on vapauden ja rohkeuden tyyssija. Muistomerkin alueella sijaitseviin pronssilaattoihin on ikuistettu noin 3 000 iskussa kuolleiden nimet, ja ainoa hengissä selvinnyt puu, Survivor Tree, muistuttaa elämän sitkeydestä.

Rockefeller Center on 19 rakennuksen kompleksi aivan New Yorkin sydämessä. John D. Rockefeller rahoitti 1930-luvun lamavuosina projektin omasta kukkarostaan, ja siihen lukeutuvat mm. Radio City Music Hall ja Bank of America, talvisin legendaarinen luistelukenttä ja maailman tunnetuin joulukuusi.

Valkokankaalta ja TV:stä tuttu Brooklyn Bridge yhdistää Manhattanin ja Brooklynin jo vuodesta 1883. Se on yksi maan vanhimmista riippusilloista, jolla on pituutta 1800 metriä. Sillan rakentajista monet sairastuivat sukeltajantautiin, ja pääarkkitehti kuoli saamansa vamman jälkeen tetanukseen. Autokaistojen yläpuolella sijaitsee vain jalankulkijoille ja pyöräilijöille varattu erillinen kaistansa, jolta avautuvat henkeäsalpaavat näkymät kaupungille ja East Riverille.

Grand Central Terminal/Station on maailman suurin ja kenties loisteliain rautatieasema, jolla on kokoa huikeat 19 hehtaaria. Matkaajia palvelevat kahdella tasolla sijaitsevat 44 laituria, noin 40 kauppaa, museo ja ravintolat sekä kahvilat. Vuosittaisia vieraita onkin yli 21 miljoonaa. Huomaa myös aseman ulkopuolella kumiseva kello, jonka lasiosa on maailman suurin Tiffany-lasi.

Ellis Island -saaren kautta saapui Yhdysvaltoihin vuosien 1892 – 1954 välillä yli 12 miljoonaa siirtolaista, osa ”amerikkalaista unelmaa” halaavista oli suomalaisia. Kaikille Ellis Island ei lopulta ollutkaan ”toivon saari”, sillä noin 2 % saapujista käännytettiin takaisin kotiin. Saarella siirtolaiset joutuivat terveystarkastuksen ja vastasivat 29 ratkaisevaan kysymykseen, joiden perusteella heidän mahdollinen antinsa Yhdysvalloille arvioitiin. Osalle halukkaista saaresta valitettavasti muodostui ”kyynelten saari”.

 

VIIHDETTÄ, URHEILUA JA KULTTUURIA JOKAISEEN MAKUUN

New York tunnetaan myös viihde- ja urheilutarjonnastaan. Broadway on yksi maailman loistavimmista teatterialueista, jolla voit rentoutua niin draamankuin komedian parissa, etenkin musikaalien muodossa. Kymmenet upeat teatterit odottavat entisen intiaanipolun varrella. Esityksiä ei kuitenkaan normaalisti ole maanantaisin. Maailman suurin teatteri, Radio City Music Hall, on jo vuosia ollut elokuvaensi-iltojen, palkintotilaisuuksien ja konserttien lempikohteita, jonka lavalla ovat esiintyneet maailman viihteen kuninkaalliset. Kuuluisa Madison Square Garden puolestaan toimii vuosittain satojen tapahtumien kotina, etenkin urheilun ja konserttien saralla. Niin NBA:n kuin NHL:n otteluita käydään siellä tuhkatiheään. Yankee Stadium on kaupungin oman baseballjoukkueen, New York Yankees’in, kotistadioni Bronxissa. Se on maailman kallein baseball-areena ja toiseksi kallein stadionienkin joukossa!

Museoidenkin saralla New York erottuu edukseen. Kuuluisin museo lienee vuonna 1872 avattu Metropolitan Museum of Art, jonka historiaa henkivät kokoelmat sisältävät yli 2 miljoonaa esinettä eri puolilta maailmaa. Nykytaidetta löytyy sitten alallaan maailman parhaaksi tituleeratusta Museum of Modern Art’in (MoMA:n) tiloista, jossa on esillä yli 70 000 taiteilijan töitä. Modernia ja nykytaidetta voi ihailla myös Solomon R. Guggenheim -museossa. American Museum of Natural History kertoo luonnonhistoriasta kasvien, fossiilien, meteoriittien ja jopa planetaarion voimin, olen sekin alallaan yksi maapallon suurimmista ja vaikuttavimmista. Lapsille sopii Children’s Museum of Manhattan, jonka näyttelyt, studiot ja työpajat tarjoavat opettavaista puuhaa pienille käsille. Intrepid Sea, Air & Space Museumilla vierailevia odottavat mm. Yhdysvaltojen armeijan lentotukialus USS Intrepid, USS Growler -sukellusvene, pommikoneet, Enterprise-avaruussukkula ja British Airwaysin Concorde-lentokone.

 

NEW YORKIN MAUKKAIMMAT OSTOSPAIKAT

Yhdysvallat on tunnetusti kulutusjuhlijan paratiisi, ja sen huomaa Isossa Omenassakin. Kaupunki tarjoaa kaikkea maan ja taivaan välillä, joten matkalaukun on parasta olla menomatkalla tyhjä.

New Yorkin lukemattomat tavaratalot tarjoavat tuotteita vauvasta vaariin, äitiä ja isää sekä perheen teiniä unohtamatta. Keskivertotavaratalossa tuntuukin, kuin kaikki Suomen hypermarketit ja muotiputiikit olisi isketty saman katon alle. Niiden, ja koko maailman, valtiaita ovat omien sanojensa mukaan Macy’s, jonka 11-kerroksinen lippulaiva koristaa Manhattanin keskikaupungin Herald Squarea vuodesta 1902 (sillä on Isossa Omenassa 10 myymälää) ja samalla yhtiölle kuuluva Bloomingdale’s, jolla on kaupungissa 7 myymälää. Niiden kanssa kilpailevat lähes rinta rinnan jopa enemmän luksusta ja trendiä huokuvat legendaarinen Saks Fifth Avenue vuodelta 1924, alun perin Coca-Colaan investointia harkinnut mutta laatuvaatetukseen päätynyt Neiman Marcus ja sen sisar – ranskalaisen räätälin perustama – Bergdorf Goodman, sekä ruotsalaissiirtolaisen perustama ja kenkäkauppana aloittanut Nordstrom. Ne kaikki kamppailevat ”paikasta auringossa” New Yorkin, ja koko Yhdysvaltojen, vanhimman tavaratalon Lord & Taylorin kanssa, jolla on kohta ikää kunnioitettavat 190 vuotta!

Muotikärpäsen puremat suuntaavat askeleensa kohti Madison Avenueta. Sen varrelle ovat kokoontuneet kaikki muotituulia puhaltelevat kuuluisat suunnittelijat. Pradan, Ralph Laurenin, Barneys New Yorkin, Cartieren ja heidän sydänystäviensä putiikit palvelevat luonnollisesti vain paksun lompakon tai ”järeän” luottokortin omaavia, ikkunaostosten teko on kuitenkin ilmaista! Fifth Avenue on virallisesti maailman kallein katu, sekä kiinteistöjen että kauppojen hintalappujen mukaan, ja siellä jos missä saat helpolla kulutettua tukun taaloja, etenkin 49th ja 60th Streetin välillä. Ilmankos Finnairkin muutti toimistonsa sen varrelta sivummalle. NoLita:sta ja SoHo:sta on vauhdilla tullut eräitä New Yorkin suosituimmista ostosalueista, vaikka nekään eivät sovi kovin pienellä budjetilla matkaaville. Niiden kaduilla voit kuitenkin törmätä todella houkutteleviin tarjouksiin, esimerkiksi edellisen kauden malliston muodossa!

Kaikki ei kuitenkaan New Yorkissa ole kallista, vaan kaupungista löytyy myös edullisia tai muuten vaan mielenkiintoisia ostospaikkoja. Etenkin Greenwich Village houkuttelee luokseen muitakin kuin viimeisintä muotia kaipaavia. Alue tunnetaan taiteilijatunnelmastaan, käsitöistä, kirja- ja musiikkikaupoista, vintagetuotteista ja jopa ruokamarkkinoistaan. Chinatown on itämaisia tuoksuja ja edullisia turistitavaroita tulviva jännittävä kaupunginosa, jossa tuotteet ovat kuitenkin luonnollisesti useimmiten laatua ”Made in China”. Kirpputorien ystävät pääsevät omaan taivaaseensa vaikkapa viikonloppuisin toimivassa Chelsea Antiques Garagessa, samoin kuin Hell’s Kitchen Flea Marketilla tai Artists & Fleasilla.

 

ISO OMENA TÄYTTÄÄ VATSANKIN

New York on kansojen sulatusuuni, jonne jo vuosisatojen ajan ovat kotiutuneet niin eurooppalaiset, aasialaiset kuin afrikkalaiset. Tänäänkin sen kaduilla voi kuulla noin 800 kieltä! Kukin kansakunta toi tullessaan omat ruokaperinteensä, joista Isossa Omenassa nautitaan tänäänkin. Bagelit ja pretzelit tulivat keskieurooppalaisten mukana, samoin monien amerikkalaiseksi mieltämä cheesecake, eli jumalainen juustokakku. Pitsan toivat italialaiset, sandwich-kerrosleivät britit, kevätkääryleet kiinalaiset, kebabit ja souvlakin Lähi-Idän ja Välimeren asukit jne. Suomalaisten tuomisista emme ole tietoisia.

Ison Omenan omiksi luomuksiksi väitetään mm. vuoden 1934 Bloody Mary -drinkkiä (resepti lienee kuitenkin saapunut Pariisista), 1800-luvulta Waldorf-hotellissa tarjoiltua Waldorfin salaattia, vuoden 1975 vihertävää inspirointia Pasta primaveraa, 1900-luvulta nautittua Steak Diane -pihviä ja yli 100-vuotiasta Manhattan Specialin Pure Espresso Coffee Soda -espressosekoitusta, jossa kuohuu sooda ja maistuu ruokosokeri.

Kaupunki tunnetaan yli 1 000 kalliista haute cuisine -ravintolasta, samoin kuin tuhansista luvallisista ruokakärryjä työntelevistä myyjistä. Kadun varrelta löytyy valtavasti maukasta valikoimaa aina souvlakista calzoneen, paistetusta kanasta ja nuudeleista hampurilaisiin ja hot doggeihin, tacoista makkaroihin. Eri kaupunginosat ovat erikoistuneet juuri sinne aikanaan muuttaneiden siirtolaisten resepteihin. Kahviloita on luonnollisesti lähes jokaisessa kadunkulmassa, ja niistä löytyvät myös kevyet välipalat.

 

TIESITKÖ NÄMÄ NEW YORKIN ”SALAISUUDET”?
• New York ylpeilee Yhdysvaltojen suurkaupunkien matalimmalla rikosprosentilla, vaikkei sitä elokuvien ja Tv-ohjelmien perusteella uskoisi.
• Newyorkilaisperheistä alle puolet omistaa oman auton, mikä on peltilehmien luvatussa maassa uskomatonta.
• Ison Omenan järjestäytynyt rikollisuus sai alkunsa irlantilaissiirtolaisten perustaman Forty Thieves’in myötä 1820-luvulla, ei italialaisten perustaman mafian mukana.
• New Yorkilla on oma erikoinen aksenttinsa, New Yorkese/ Brooklynese.
• Suurin osa Amerikan urheilun ammattiliigojen joukkueista pitää kaupunkia kotinaan ja neljä maailman kalleimmasta stadionista sijaitsee sen rajojen sisällä.
• New York on yksi maailman tärkeimmistä mainonnan, musiikin, sanomalehtien ja kirjakustantamoiden tyyssijoista. Se on myös itsenäisesti tuotettujen elokuvien kehto.
• Kaupungin opinahjot ja tutkimuslaitokset ylpeilevät 127 Nobel-palkinnon voittajalla.
• Maailmankuulu Häagen-Dazs -jäätelö on peräisin New Yorkin Bronxista, ei Tanskasta, vaikka nimi sinne viittaakin.
• Noin 33 % nykyisistä amerikkalaisista voi jäljittää juurensa Ellis Islandin kautta maahan saapuneisiin siirtolaisiin.