Kaupunkilomalle

Helsinki painii omassa sarjassaan Suomen kaupungeista. Se on kansainvälinen, dynaaminen ja urbaani. Se on riittävän iso, mutta samalla sopivan pieni. Helsinki on tuttu, ja useimmilla suomalaisilla on henkilökohtainen suhde kaupunkiin. Helsinki tarjoaa kuitenkin aina jotain uutta.

Helsinki on Suomen koko ajan kasvava pääkaupunki, jossa asuu jo noin 600 000 suomalaista. Syrjäinen pikkukaupunki on vuosisatojen aikana kehittynyt kansainväliseksi eurooppalaiseksi kaupungiksi, joka houkuttaa kotimaisten kävijöiden lisäksi yhä enemmän matkailijoita eri puolilta maailmaa.

Helsingissä sijaitsevat Suomen poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen vallan keskukset, ja kaupunki tarjoaa myös Suomen parhaimmat ostos- ja ajanvietemahdollisuudet. Kaupungin maamerkit ja nähtävyydet ovat kaikille suomalaisille tuttuja, mutta kokenutkin Helsingin kävijä löytää jokaisella käynnillä myös jotain uutta.

Helsinki herää eloon kesäisin, mutta myös muina vuodenaikoina kaupungissa riittää tekemistä. Helsinki sykkii suomalaista ja kansainvälistä urbaanisuutta. Kansainväliset vaate-, sisustus- ja muut trendit tulevat Suomessa ensimmäisenä Helsinkiin, ja nyttemmin kaupunkiin ovat tulleet myös pysyvästi myös erilaiset kansainväliset tapahtumat, jotka pitävät sen liikkeessä jatkuvasti.

Helsinki on turvallinen kaupunki matkailla, ja yhteydet niin muualle Suomeen kuin Eurooppaan ja maailmalle ovat kattavat. Mikäli kaupungin syke väsyttää, Helsingin lähialueilla on paljon mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja rentoutumiseen luonnonhelmassa tai mielenkiintoisissa pikkukaupungeissa.

SYRJÄISESTÄ PIKKUKAUPUNGISTA KANSAINVÄLISEKSI PÄÄKAUPUNGIKSI

 

Helsinki perustettiin vuonna 1550 Ruotsin silloisen kuninkaan Kustaa Vaasan käskystä Vantaanjoen suulla sijaitsevan Helsinginkosken rannalle.

Helsingin piti kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan kanssa Venäjän-kaupasta. Tallinnasta tuli pian kuitenkin osa Ruotsia, ja tämä puolestaan hidasti Helsingin kasvua pitkään. Vuonna 1640 kaupunki siirrettiin uudelle paikalle, joka on nykyään Kruununhaan kaupunginosa, tuttavallisemmin Krunikka tai Kruna.

Helsinki oli kaksisataa vuotta vaatimaton pikkukaupunki. Kaupunki ja sen merkitys alkoivat kasvaa, kun Ruotsi vuonna 1748 menetti sodissa itäisimmät alueensa Venäjälle.

Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjän keisarikunnan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi, ja kolme vuotta myöhemmin Helsingistä tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Näiltä ajoilta on peräisin esimerkiksi Helsingin empirekeskusta Tuomiokirkon ympäristössä. Helsinki kasvoi 1800-luvun lopulla nopeasti eurooppalaisten kaupunkien joukkoon.

Suomen vuoden 1917 itsenäistymisen jälkeen Helsinki on ollut tasavallan pääkaupunki. Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä useaan otteeseen, mutta tuhot jäivät suhteellisen pieniksi etenkin tehokkaan ilmapuolustuksen vuoksi. Taloja tuhoutui hieman yli sata, ja surmansa sai 150 ihmistä. Vuonna 1944 Helsingissä oli jo noin 275 000 asukasta.

Vuoden 1946 alussa Helsinkiin liitettiin silloiset Huopalahden, Oulunkylän ja Kulosaaren maalaiskunnat, Haagan kauppala sekä iso osa silloisesta Helsingin pitäjästä, eli nykyisestä Vantaasta. Helsingin väkiluku kasvoi 51 000 ihmisellä, ja sen maa-alue viisinkertaistui.

Vuonna 1966 Helsinkiin liitettiin Vuosaari. Jo tuolloin suunnitelmissa oli rakentaa Vuosaareen uusi satama Helsingille. Rakentaminen kuitenkin viivästyi, ja uusi Vuosaaren satama valmistui vasta vuonna 2008. Vuoden 2009 alussa Helsinkiin liitettiin kaupungin itärajan viereiset osat Sipoosta ja Vantaasta.

1960-luvulta alkaen Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu alkoivat muuttua nopeasti kaupungistuvaksi metropolialueeksi. Puolen miljoonan asukkaan raja Helsingissä rikkoutui vuonna 1965. Rakentaminen kiihtyi Helsingissä 1970- ja 1980-luvuilla, ja sen painopiste oli raideyhteyksien vieressä ja päässä esimerkiksi Malmilla, Tapanilassa, Puistolassa ja itäisissä esikaupungeissa.

Vuonna 1982 otettiin käyttöön Helsingin metro, jota nykyään käyttää päivittäin noin 200 000 matkustajaa. 1990-luvulla Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle suuntautui voimakas muuttoliike, jonka seurauksena keskusta-asuminen sai jälleen jalansijaa. Keskustan pienten asuntojen vuokra- ja myyntihinnat lähtivät huomattavaan nousuun laman jälkeen 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, ja ovat pysyneet ennätyskorkeina näihin päiviin saakka.

Kansainvälisyys on vuosikymmenten aikana noussut yhä keskeisempään rooliin Helsingin kehityksessä. 1990-luvulta alkaen Helsinki on panostanut imagoonsa, ihmisten arkiviihtyvyyteen, asumisen tasoon ja logistiikkaan. Kulttuuri on tullut tärkeäksi osaksi kaupungin kehitystä, ja vuonna 2000 Helsinki oli yksi eurooppalaisista kulttuuripääkaupungeista.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsingin keskustan katuja on muutettu kävelykaduiksi, ja uusia merellisiä asuinalueita rakennetaan entisten satama- ja teollisuusalueiden tilalle. Huomattavimpia näistä ovat työt Jätkäsaaren ja Kalasataman uusissa kaupunginosissa.

 

SÄÄ HELSINGISSÄ

 

Helsinki on ehdottomasti kesäkaupunki.

Kun auringon ensimmäiset lämmittävät säteet keväällä tulevat esiin, koko kaupunki herää eloon, ja kadut ovat täynnä ihmisiä. Kesäkuukausina lämpötilat kohoavat parhaimmillaan hellelukemiin useina päivinä, mutta mereltä tuleva tuuli viilentää sopivasti niin, että kaupungilla olo ei käy ylitsepääsemättömän uuvuttavaksi. Kesäisin Helsinki on täynnä eri puolilta maailmaa tulevia matkailijoita, ja tapahtumia on jokaiseen makuun.

Talvet Helsingissä ovat tätä nykyä pimeitä, vähälumisia, runsassateisia ja leutoja, vaikka kirpeitä pakkaspäiviä mahtuukin joukkoon. Satunnaiset sakeat lumipyryt yllättävät kaupunkilaiset kerta toisensa jälkeen, ja joukkoliikenne ja muukin liikenne ovat silloin helposti lähes kaaoksessa. Luotettavimmin kulkevat metro, raitiovaunut ja lähijunat. Helsingissä tapahtuu myös talvella, ja esimerkiksi jokavuotiset joulumarkkinat Esplanadin puistossa ovat ehdottomasti kokemisen arvoiset.

Kevät ja syksy ovat Helsingissä miellyttävää aikaa: lämpötilat eivät ole liian korkeita tai liian alhaisia, ja kaupungissa on tilaa olla ja liikkua. Vuodenajasta riippumatta Helsingissä kannattaa pitää mukana sateenvarjoa, ja huolehtia säänmukaisesta pukeutumisesta.

 

LIIKKUMINEN HELSINGISSÄ

 

Helsingin seudun joukkoliikenne koostuu bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikenteestä.

Helsingin sisäiset bussilinjat ovat useimmiten ns. syöttölinjoja metroon ja lähijuniin. Bussit kulkevat ydinkeskustasta myös sellaisiin lähiöihin, joihin ei ole metro- tai junayhteyttä. Bussiliikenteen keskus on Helsingin päärautatieaseman ympäristössä. Useimmat linjat liikennöivät varhaisesta aamusta puolille öin, suosituimmat linjat klo 1.30 saakka. Viikonloppuisin liikennöi yöbusseja, jotka vievät juhlijoita keskustasta eri puolille Helsingin esikaupunkialueita.

Suurin osa kuntarajat ylittävistä seutulinjoista liikennöi Helsingin keskustasta eri puolille Espoota ja Vantaata. Vantaan itäosiin menevät bussit lähtevät yleisimmin Rautatientorilta, länsiosiin sekä Espoon keski- ja pohjoisosiin menevät bussit puolestaan päärautatieaseman toiselta puolelta Elielinaukiolta. Kampin keskuksesta lähtevät Länsiväylää pitkin kulkevat bussit Espoon eteläosiin. Seudullisista poikittaislinjoista tärkein on linja 550, joka liikennöi Itäkeskuksesta Viikin, Oulunkylän, Haagan, Leppävaaran, Otaniemen ja Tapiolan kautta Westendiin.

Helsingin raitiovaunuliikenne keskittyy pääasiassa kantakaupunkiin. Vain Munkkiniemeen kulkeva raitiovaunu 4 kulkee muutaman kilometrin kantakaupungin ulkopuolelle. Linjoja on nykyisin yhdeksän: 1/1A, 2, 3, 4/4T, 6/6T, 7A/B, 8, 9 ja 10. Ratikoissa kulkee vuosittain yli 50 miljoonaa matkustajaa. Ratikkaliikennettä laajennettiin vuonna 2012, kun linjan 8 päätepysäkki siirtyi Salmisaaresta Jätkäsaareen ja linjaa 9 jatkettiin Kolmikulmasta Länsiterminaaliin. Kaupungilla on suunnitelmia jatkaa liikennettä tulevaisuudessa myös esimerkiksi Ilmalaan ja Laajasaloon.

Helsingin vuonna 1982 avattu metro liikennöi alun perin välillä Rautatientori – Itäkeskus. Sen jälkeen metroa on jatkettu lännessä Ruoholahteen ja idässä Mellunmäkeen ja Vuosaareen. Nykyisin 17-aseminen linja palvelee etenkin liikennettä idästä keskustaan ja takaisin. Nykyistä linjaa ollaan jatkamassa länsimetrona Espooseen, rakennustyöt ovat menossa.

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä operoi valtio-omisteinen junayhtiö VR. Junavuoroja ajetaan keskimäärin 850 päivässä. Linjat on merkitty kirjaimin, ja niistä jokainen lähtee Helsingin päärautatieasemalta kulkien Pasilan rautatieaseman kautta joko ranta-, pää-, Vantaankosken tai Lahden radoille. Junissa voi Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella käyttää vain HSL:n lippuja, muualla ovat voimassa vyöhykemaksut.

Uusi Kehärata yhdistää uudella rataosalla Vantaankosken radan ja pääradan jatkamalla Vantaankosken rataa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Hiekkaharjuun. Lentoasemalle pääsee Helsingin keskustasta edelleen myös busseilla (Finnairin lentokenttäbussi, bussi numero 615) ja taksilla.

Helsingin edustalla sijaitsevaan Suomenlinnaan liikennöi ympärivuotisesti lautta Kauppatorilta. Lautalla kelpaavat HSL:n liput. Lautta on etenkin kesäisin hyvin ruuhkainen, joten Kauppatorille lähtöä odottamaan kannattaa tulla ajoissa.

Taksilla liikkuminen on Helsingissä kallista. Perusmaksu on arkisin klo 6 – 20 sekä lauantaisin ja aattoina klo 6 – 16 yhteensä 5,90 euroa, ja muina ajankohtina yhdeksän euroa. Helsinki on kuitenkin mainio kävely- ja pyöräilykaupunki, joten taksia ei varsinkaan keskusta-alueella tarvitse. Yhä useampia katuja kantakaupungissa on muutettu pelkästään kävelijöille, ja pyöräilyreittejä on useita. Muutaman vuoden tauon jälkeen saatavilla on jälleen vuokralle myös edullisia kaupunkipyöriä.

Helsingistä on monipuoliset bussi-, juna- ja lentoyhteydet muualle Suomeen. Helsingistä pääsee lentämällä säännöllisesti useimpiin Euroopan kaupunkeihin, Yhdysvaltojen itärannikolle New Yorkiin ja useisiin Aasian suurkaupunkeihin. Helsinki-Vantaan lentoasema on Finnairin kotikenttä. Tukholmaan ja Tallinnaan pääsee Tallink Siljan, Viking Linen ja muiden laivayhtiöiden matkustajalautoilla.

 

HELSINGIN HOTELLIT

 

Helsingissä on hotelleja jokaiseen makuun, ja jokaiselle kukkarolle.

Edullisimmasta päästä ovat esimerkiksi aivan kaupungin keskustassa Kalevankadulla sijaitseva Hotel Finn, ja Vuorikadulla sijaitseva Hostel Mekka. Katajanokalla, Viking Linen terminaalin vieressä Linnankadulla ja kävelymatkan päässä keskustasta sijaitseva Eurohostel on etenkin ulkomaisten matkailijoiden suosiossa. Edulliset Omenahotellit sijaitsevat Helsingissä Eerikinkadulla ja Lönnrotinkadulla. Kaisaniemessä Vuorikadulla sijaitseva hotelli Arthur on keskeisellä paikalla, hinnat ovat kohtalaiset ja hotellin ruoka on saanut kiitosta.

Keskihintaisia hotelleja keskustan alueella ovat esimerkiksi Radisson Blu -ketjun Radisson Blu Plaza Mikonkadulla, Kansallisteatterin vieressä ja Radisson Blu Seaside Ruoholahdenrannassa, lähellä Länsiterminaalia. Suositeltavia Sokos Hotel -ketjun hotelleja kantakaupungissa ovat Sokos Hotel Torni, Sokos Hotel Vaakuna ja Sokos Hotel Presidentti. Scandic-ketjun hotelleja ovat puolestaan Scandic Simonkenttä Kampin keskuksen yhteydessä, Scandic Marski Mannerheimintiellä tavaratalo Stockmannia vastapäätä ja Scandic Grand Marina Katajanokalla Viking Linen terminaalin läheisyydessä.

Katajanokalla toimii myös Best Western Premier Hotel Katajanokka vanhan Katajanokan vankilan tiloissa. Kohtuuhintaisia Cumulus-hotelleja löytyy lähes jokaisesta Suomen kaupungista, Helsingissä hotellit ovat hotelli Cumulus Hakaniemi Siltasaarenkadulla, hotelli Cumulus Kaisaniemi Kaisaniemellä ja hotelli Cumulus Olympia Kallion kaupunginosassa Läntisellä Brahenkadulla.

Suomen tunnetuin ja ylellisin hotelli on Kämp Pohjoisesplanadilla. Muita tavallista hintavampia hotelleja Helsingissä ovat esimerkiksi Crowne Plaza Mannerheimintiellä Töölönlahtea vastapäätä, Hilton Helsinki Strand Hakaniemessä John Stenbergin rannassa ja Hilton Helsinki Kalastajatorppa Munkkiniemessä Kalastajatorpantiellä. Helsinkiin on viime vuosina avattu myös useita design-hotelleja, joista tunnetuimpia ja suosituimpia ovat GLO Hotelli Helsinki Kluuvi Kluuvikadulla, hotelli Haven Unioninkadulla ja Klaus K Bulevardilla, Ruotsalaista teatteria vastapäätä Erottajan alueella.

 

NÄKEMISTÄ, TEKEMISTÄ JA KOKEMISTA

 

Helsingistä löytyy loputtomiin näkemistä, tekemistä ja kokemista.

Pääkaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat varsinkin kesäisin elämää kuhiseva Kauppatori, Presidentinlinna, kullanhohtoisista kupoleistaan tunnettu, Katajanokalla sijaitseva Uspenskin ortodoksinen katedraali, Helsingin vanhaa empirekeskustaa hallitseva Senaatintori ja Helsingin tuomiokirkko, sekä lauttamatkan päässä Kauppatorilta sijaitseva Suomenlinnan merilinnoitus ulkoilualueineen.

Muita päänähtävyyksiä ovat parhaillaan remontissa oleva Eduskuntatalo, ydinkeskustan Esplanadin puisto lukuisine tapahtumineen, Korkeasaaren eläintarha ja Alppiharjun kaupunginosassa sijaitseva Linnanmäen huvipuisto, Olympiastadion, Hietaniemen hautausmaa presidenttien ja sankarivainajien hautoineen, kansainvälisistä konferensseista tunnettu Finlandia-talo, Temppeliaukion kirkko Töölössä, Sibelius-monumentti Sibeliuksen puistossa ja Seurasaari ulkoilualueineen.

Vierailemisen arvoisia museoita tottuneellekin kävijälle Helsingissä ovat esimerkiksi nykytaiteen museo Kiasma ydinkeskustassa, Suomen kansallismuseo Mannerheimintiellä, Mannerheim-museo Kaivopuistossa, Designmuseo Korkeavuorenkadulla, Luonnontieteellinen museo Kampissa, Didrichsenin taidemuseo Kuusisaaressa ja Amos Andersonin taidemuseo keskustassa Yrjönkadulla.

Helsingissä riittää myös maksuttomia käyntikohteita.

Museoista kiinnostuneen kannattaa ajoittaa vierailunsa kuukauden ensimmäisille viikoille, jolloin useisiin museoihin pääsee tiettynä päivänä tutustumaan ilmaiseksi. Tällainen on esimerkiksi 1300 – 1850-lukujen taiteeseen erikoistunut Sinebrychoffin taidemuseo. Täysin ilmaisia museoita ovat esimerkiksi Hakasalmen huvila sekä Päivälehden museo.

Olympiastadionin vieressä sijaitseva, yli satavuotias Helsingin talvipuutarha on avoinna yleisölle läpi vuoden. Eksoottisten kasvien ja altaassa uiskentelevien karppien lisäksi kävijöitä hurmaa pihalla oleva ruusutarha. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhaan on vapaa pääsy läpi vuoden. Kasvihuoneisiin on pääsymaksu, mutta sen voi välttää ajoittamalla vierailunsa kuukauden ensimmäisen torstain iltapäivään.

Kiertoajeluista ei tarvitse maksaa kalliita lippuja, kun hyppää raitiovaunuun. Yhden lipun hinnalla, ja linjoja vaihtamalla pääsee kiertämään käytännössä koko Helsingin kantakaupungin. Raitiovaunu numero 2 kulkee useimpien Helsingin päänähtävyyksien ohi.

Jos haluat vaihtelua nähtävyyksiin Helsingissä, kokeile esimerkiksi Katajanokan rannassa sijaitsevaa maailmanpyörää Finnair Sky Wheeliä, lähde kiertelemään puu-Vallilaan, kesäaikaan kutsuu esimerkiksi Kumpulan maauimala tai Kaivopuistosta venematkan päässä oleva Pihlajasaari nakurantoineen, ja Kallion baarikierros on tietysti ehdoton kaikille Helsingissä yhden päivän pidempään oleileville. Helsingin monet puistot; Kaivopuisto, Vanha Kirkkopuisto eli Ruttopuisto ja Sinebrychoffin puisto eli Koffin puisto etunenässä, ovat myös kesäisin ehdotonta ajanvietettä.

Kannattaa harkita matkailijoille suunnatun Helsinki-kortin ostamista, jos suunnitelmissa on kiertää nähtävyyksiä kunnolla ja liikkua kantakaupungin alueella ja pidemmällekin. Vuorokauden kortti maksaa aikuiselta 40 euroa, ja korttia näyttämällä pääsee maksutta moniin nähtävyyksiin, kuten Korkeasaareen, Ateneumin taidemuseoon ja Finnair Sky Wheeliin. Kortilla saa myös alennuksia monissa ravintoloissa ja lukuisia muita etuja, ja lisäksi sillä matkustaa ilmaiseksi julkisessa liikenteessä.

 

MONIPUOLISIA OSTOSMAHDOLLISUUKSIA

 

Helsingissä on Suomen parhaat ostosmahdollisuudet. Suurimpia ostoskeskuksia ovat Forum ja Kampin keskus aivan ydinkeskustassa, kauppakeskus Kluuvi Kluuvissa lähellä Senaatintoria sekä Itis Itäkeskuksessa, jonne pääsee keskustasta helposti metrolla.

Tunnetuin tavaratalo on perinteikäs Stockmann Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmassa, toinen iso tavaratalo keskustassa on Sokos Mannerheimintiellä Lasipalatsia vastapäätä, päärautatieaseman vieressä.

Ydinkeskustaa halkovan Aleksanterinkadun varrella on kansainvälisten muotiketjujen kuten Zaran, Mangon ja Hennes & Mauritzin liikkeitä, huippumuotia on taas tarjolla viereisellä Esplanadilla, jonka varrelta löytyvät muun muassa Louis Vuittonin ja Marimekon lippulaivaliikkeet Suomessa.

Jätkäsaaressa puolestaan sijaitsee Verkkokauppa.comin valtava, 28 000 neliömetrin suuruinen myymälä, jonka valikoimassa on tietotekniikkaa, viihde-elektroniikkaa sekä lelu-, peli- ja navigaatiotuotteita. Suositeltavia kodin- ja sisustusliikkeitä ovat esimerkiksi Fredrikinkadulla sijaitseva Casuarina, Design Forum Shop Designkorttelin sydämessä, Finlaysonin myymälä Eteläesplanadilla, Kartellin myymälä Erottajankadulla, Kokkipuoti Korkeavuorenkadulla, Missoni Home Bulevardilla ja Pore Helsinki Vuorimiehenkadulla.

Shoppailu Helsingissä ei ole mitään ilman käyntiä kaupungin maankuuluissa kauppahalleissa. Tunnelmalliset kauppahallit Kauppatorilla, Hietalahden torilla ja Hakaniemen torilla ovat oivia paikkoja esimerkiksi matkamuistojen etsimiseen tai kiireettömään, vähän erilaiseen lounastamiseen. Helsinki on myös kirpputorien luvattu kaupunki. Helsingin jäähallissa järjestetään usein viikonloppuisin suuri kirpputori, jonne kannattaa suunnata heti aamusta. Kesällä Hietalahden kirpputorilta voi tehdä todellisia löytöjä.

 

HELSINKI SYKKII MYÖS ILTAISIN JA ÖISIN

 

Helsingissä on Suomen monipuolisin ravintolatarjonta. Ravintolat ja yökerhot keskittyvät ydinkeskustan sekä Töölön, Punavuoren ja Kallion alueille.

Tunnettuja klassikkoravintoloita ovat esimerkiksi kortteliravintola Kolme Kruunua Kruununhaassa Liisankadulla, taiteilijaravintola Elite Töölössä Eteläisellä Hesperiankadulla, kosmopoliitti Kosmos ydinkeskustassa Kalevankadulla, suomalaista ruokaa ja kulttuuria tarjoileva legendaarinen Sea Horse eli Sikala Kapteeninkadulla, ja perinteikäs ruokaravintola Savoy Eteläesplanadilla.

Yhä uudelleen käymisen arvoisia, osin hintavia ravintoloita ovat esimerkiksi hotelli Kämpin yhteydessä toimiva Brasserie Kämp Pohjoisesplanadilla, ehdottomasti Suomen parasta modernia aasialaista ruokaa tarjoava Farang Ainonkadulla, ravintola Palace Kauppatorin vieressä Etelärannassa, Four Seasons Kapteeninkadulla, venäläistä ruokaa tarjoava Saslik Neitsytpolulla eteläisessä Helsingissä, Wellamo Katajanokalla Vyökadulla ja ravintola Lehtovaara Töölössä Mechelininkadulla.

Mutkatonta ateriointia tarjoaa esimerkiksi Manala Museokadulla – Manalasta saa tilattua ruokaa aamuyöhön saakka. Uusi tuttavuus on alun perin pietarsaarelainen Friends & Brgrs Kaisaniemessä Mikonkadulla; ravintolasta on povattu Helsingin hampurilaiskulttuurin pelastajaa. Kokeile myös esimerkiksi Centralia Pietarinkadulla, tai Hard Rock Cafeeta ydinkeskustassa Aleksanterinkadulla.

Helsinki on täynnä etnisiä ravintoloita, suosituimpia ovat kiinalaiset ja turkkilaiset ravintolat. Myös pikaruokapaikkoja löytyy joka lähtöön, kaupungin uusin tulokas on amerikkalainen Burger King. Ravintolaillan päätteeksi parhaat hampurilaiset ja muut grilliruoat saa kuitenkin legendaariselta Jaskan Grilliltä Museokadulta Etu-Töölöstä.

Usea ravintola Helsingissä tarjoaa nykyisin myös aamiaista ja brunssia, kannattaa kokeilla esimerkiksi Laivurinkadulla sijaitsevan ravintola Primulan tai Kalliossa Helsinginkadulla sijaitsevan Pacificon latinalaishenkistä brunssia, joka on vuosia ollut yksi kaupungin suosituimmista.

Helsinki on täynnä baareja ja yökerhoja. Mainitsemisen arvoisia ovat esimerkiksi A21 Cocktail Lounge Annankadulla, Ahjo Bar & Club Bulevardilla, Apollo Live Club Forumin kauppakeskuksessa, Baarikärpänen Fenniakorttelissa Mikonkadulla, Botta Museokadulla, Kaarle XII eli tuttavallisemmin Kalle Kasarmikadulla, Suomen ensimmäinen tikiravintola Kokomo Uudenmaankadulla, underground-keikkapaikka Kuudes Linja Kalliossa Hämeentiellä, ja Lady Moon Kaivokadulla. Uudempi tulokas on esimerkiksi ravintola Namu, joka sijaitsee myös Kaivokadulla päärautatieasemaa vastapäätä. Jos kaipaat rennompaa ja osin villimpääkin menoa, lähde baarikierrokselle Kallioon – Helsinginkatu on täynnä pieniä baareja, joissa juhlat jatkuvat lähes ympärivuorokautisesti.

Seksuaalivähemmistöjen suosimia ravintoloita Helsingissä ovat karaokeravintola Mann’s Street Mannerheimintiellä, yökerho Hercules Lönnrotinkadulla ja suomalaisten julkkistenkin näyttäytymispaikkana tunnettu DTM Mannerheimintiellä. Kaikki homoravintolat sijaitsevat tätä nykyä Helsingin ydinkeskustassa lukuun ottamatta kesäravintola Freedomia, joka sijaitsee Olympiastadionin viereisen pysäköintialueen päädyssä Töölössä sekä Helsinginkadun Fairytalea.