Kaupunkilomalle

Dublin

Dublin tulvii olutta, suklaata, lämmintä tunnelmaa, craiciä ja löytyypä sieltä rakastavaisten suojeluspyhimyskin!

”When I die Dublin will be written in my heart!” – James Joyce


Vihreän tarujen saaren pääkaupungissa Dublinissa olet kuin kotonasi, ja se tarjoaa yllättävän paljon muutakin kuin pubeja ja Guinness-olutta. Liffeyn-joen halkaisemassa Dublinissa pääset sinuiksi suklaan salojen kanssa, nouset purjealuksen kannelle, voit ihailla Euroopan korkeinta obeliskia yhdessä maanosamme suurimmista puistoista, tutustut vahanukkeihin, halajat opiskelemaan keskiaikaiseen yliopistoon, ihmettelet ”Tomin ja Jerryn” muumioita tai matkaat 5 000 vuotta vanhalle mahtavalle kumpuhaudalle.

 

Dublinin noin puolentoista miljoonan asukkaan seurassa et tunne itseäsi muukalaiseksi, vaan Fáilte! (tervetuloa iiriksi) sanalla sinut toivotetaan kaikkialla sydämellisesti tervetulleeksi. Sateisessa kaupungissa pääset Sormusten herran henkeen ja yhden Euroopan vanhimman kulttuurin piiriin.

Ai niin, Dublinissa myös rakastavaisten tulisi vierailla, sillä siellä lepäävät Pyhän Valentinuksen maalliset jäänteet. Hän oli 14. helmikuuta Suomessa ystävänpäivänä ja muualla maailmassa (Saint) Valentine’s Daynä juhlittu rakastavaisten suojelija.

 

DUBLININ PARAS MAJOITUSVAIHTOEHTO ON KOTOISA B&B JA LIIKKUMISTAPA OMA JALKAPARI

 

Suositeltavin majoitusvaihtoehto Dubliniin matkustaville on perinteinen ja lämpimän kotoinen B&B, joka tarjoaa makuuhuoneen ja tuhdin irlantilaisaamiaisen. Tavallisesti perheen voimin pyöritettäviä romanttisen ilmapiirin ja erityisen ystävällisen palvelun omaavia B&B-majataloja löytyy eri puolilta kaupunkia ja sen ulkopuolelta, ja niiden hintahaitari on suuri. Edullisimmillaan B&B löytyy jopa alle 20 €:lla ja hinnat jatkuvat pitkälti toiselle sadalle. Muista, että voit joutua jakamaan kylpyhuoneen muiden kanssa, vaikka nykyään useimmissa huoneissa on omansa.

Dublinissa voit valita yöpuuksesi myös edullisen hostellin, jossa jaat huoneen muiden reissaajien kanssa. Pubielämää rakastaville on luonnollisesti tarjolla myös majoitusta pubien yläkerrassa, jolloin matka baaritiskiltä punkkaan on sopivan lyhyt ja turvallinen. Toisaalta mikä tahansa majoitus Temple Barin alueella on taatusti aivan pubin naapurina.

Ja luonnollisesti Dublinista löytyy myös hotelleja jokaiseen makuun, niin vaatimattomia huoneita kuin viiden tähden luksusmajoitusta loistopalveluilla. Kaupungin kulttihotelliksi on muodostunut vihreän saaren ikioman bändin, eli U2:n, Bonon ja The Edgen yhdessä avaama neljän tähden The Clarence, joka nököttää aivan Liffey-joen partaalla, ja sopivasti Temple Barin reunamilla.

Mitä kaupungilla liikkumiseen tulee, on Dublin maantieteellisesti sen verran pikkuruinen, että helpoiten ja miellyttävimmin tutustut kaupunkiin omin jaloin. Kaikki päänähtävyydet ovat sen verran lähellä toisiaan, että bussien odottelu olisi suoranaista ajanhukkaa! Jolleivät omat jalat jostain syystä jaksa tai kykene sinua kantamaan ympäri kaupunkia, voit luonnollisesti turvautua Dublinin suhteellisen hyvään bussi- ja junaverkostoon.

 

DUBLININ SÄÄ ON AILAHTELEVA KUIN NAISEN MIELIALA 

 

Koska Irlanti on vihreä taivaalta siunaantuvan sateen ansiosta, ei kannata yllättyä Dublinin epävakaista säätä. Sijaitseehan se saarella, jonka kautta Pohjois-Atlantilla syntyviä matalapaineita purjehtii Euroopan ylle. Sateenvarjo kuuluu siis jokaisen Dubliniin lentävän tärkeimpiin matkatavaroihin. Sadekuurot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, mutta ne ovat Välimeren maista poiketen harvoin rankkasateita. Sateisinta on kotimaan tapaan syksyllä ja talvella, vaikka Irlannin itärannikolla sijaitsevassa Dublinissa sataa arviolta alle puolet saaren länsirannikkoon verrattuna.

Lämpötilojen puolesta Dublinissa ja koko Irlannissa nautitaan muita samoilla leveysasteilla olevia lähiseutuja lempeämmästä ilmastosta, kiitos sen vierellä virtaavan Golf-virran. Kesällä elohopea kohoaa noin 18 – 20 asteeseen ja talvipäivinä putoaa noin 7 – 10 asteen välille. Pakkasessa ei Dublinissa useinkaan tarvitse tutista, vaan kaupunki sopii suomalaisille loistavasti myös talven sydämessä.

 

DUBLININ HISTORIASSA POHJOISMAALAISILLAKIN ON OMA SIJANSA

 

Tiedätkö, mitä yhteistä on pohjoismaalaisilla ja Dublinilla? No, kaupungin ovat perustaneet vihreälle saarelle 800-luvulla rantautuneet hurjamaineiset viikingit. Toki lähialueella on ollut asutusta jo huomattavasti aiemmin, mutta viikingit perustivat oman asumuksensa ja nimesivät sen Dyflinniksi (jonka paikalliset muunsivat Dubh-Linniksi) eli Mustaksi lammeksi, ja onnistuivat pitämään paikallisten kelttien kapinat aisoissa. Iiriksi kaupungin nimi on kuitenkin myös Baile Átha Cliath.

Viikingit saivat kyytiä Dublinista vuoden 1171 tienoilla, jolloin normannit valtasivat sen naapurisaarelta seilanneen kuninkaansa Henrik II:n johdolla. Jo seuraavalla vuosisadalla aloitettiin upean Dublinin linnan rakentaminen, ja vaikka kaupunki palveli alueen tärkeänä kauppakeskuksena, pysyi se suhteellisen pienikokoisena sekä kooltaan että asukasluvultaan aina 1500-luvulle saakka. Dublin pysyi Irlannin yhtenä ainoista englantilaisten vallassa olleista alueista, vaikka nämä sisukkaasti koettivatkin alistaa koko saarella vallinneen kelttiläisen kulttuuriperinnön.

Englannin Tudorit valtasivat koko Irlannin 1500-luvulla Henri VIII johdolla, ja siten myös Dublinin. He onnistuivat Thomas Cromwellin suunnitelman mukaisesti saamaan Irlannin aateliset puolelleen takavarikoimalla näiden maat ja antamalla ne sitten takaisin englantilaisten aatelisarvojen kera, ja sallimalla näiden osallistua juuri luodun Irlannin kuningaskunnan hallitukseen. Dublinin asema korostui entisestään ja maata hallittiin sieltä käsin.

Vaikka irlantilaiset olivat kääntyneet ”pakanallisuudestaan” katolisen kirkon lapsiksi, päätti Elisabet I tehdä maasta protestanttisen. Hän perusti edelleen komeana seisovan protestanttisen yliopiston, Trinity Collegen, vuonna 1592 ja määräsi jopa kaupungin suurimmat katolisten uskonsijat, Pyhän Patrickin kirkon ja Christ Churchin, paimentamaan kaupungin ”ihmislampaita” protestanttisen uskon mukaan. Eipä ihme, että useimmat irlantilaiset edelleen suhtautuvat britteihin kylmäkiskoisesti, ensin vietiin konnut ja sitten vielä vaadittiin vaihtamaan uskontoa!

Vaikka musta surma pyyhkäisi 1640-luvun lopulla Dublinin ylitse kulkiessaan noin puolet sen väestöstä ”vehreämmille maille”, oli kaupungin väkiluku seuraavan vuosisadan alussa jo yli 50 000. 1700-luvulla nauttimastaan kukoistuksesta kaupunki sai kiittää erityisesti ”vihollisen” eli Englannin kanssa harjoitettua villakauppaa, ja siitä lähtien irlantilainen lampaanvilla onkin ollut kovassa huudossa. Dublin oli hetken jopa koko brittiläisen imperiumin toiseksi suurin kaupunki, ja suuri osa kaupungin loisteliaasta arkkitehtuurista on peräisin juuri Yrjöjen aikakaudelta. Sitä vanhempaa miljöötä löytyy kuitenkin Temple Barin alueelta ja Grafton-kadulta. Maailmankuulu Arthur Guinnesin panimo oli perustamisvuodestaan 1759 maan suurimpia työllistäjiä ja rahavirran tuojia.

Dublinin taloudellinen alamäki alkoi 1800-luvulla, jolloin saaresta tuli osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja sen hallinta siirtyi Lontooseen. Dublin jäi lisäksi teollisen vallankumouksen varjoon, sillä Irlannista puuttuivat merkittävät luonnonvarat eikä Dublinissa ollut Belfastin tapaan edes suurta laivarakentamoa. Myös maata vuosina 1845 – 1851 kohdannut perunaruton aiheuttama suuri nälänhätä ajoi epätoivoisia nälkäänäkeviä kaupunkeihin työnhakuun ja nosti työttömyyslukuja.

Vuoden 1916 huhtikuun ns. pääsiäiskapina, jonka pyrkimyksenä oli saada Irlannille itsenäisyys, sai alkunsa juuri Dublinista. Vaikka britit tyrehdyttivät kapinan ja kapinoivat saivat tuomionsa, on maan itsenäisyyskeskustelu ja -taistelu ollut voimissaan siitä lähtien. Jo parin vuoden jälkeen Sinn Fein -puolueen jäsenet julistivat Irlannin itsenäiseksi ja saivat alulle kaksi vuotta kestäneen Irlannin itsenäisyyssodan, jonka maa kuitenkin hävisi ja Dublinkin kärsi oman osansa vaurioista. Heti perään seurannut sisällissota sai sekin tuhoja aikaan.

Irlannin puolitus vuonna 1922 johti Dublinin julistamiseen nykyisen Irlannin tasavallan pääkaupungiksi ja sen aseman nousuun sekä taloudellisena että hallinnollisena keskuksena. Dublin hyötyi etenkin vuosien 1995 ja 2000 välillä ns. ”kelttiläisen tiikerin” aikakaudesta, jolloin maan talous kasvoi huimaa vauhtia, ja kelttien maa kampesi itsensä Euroopan köyhimpien maiden joukosta sen talousvaltiaiden aatelistoon. Talousjuhla oli kuitenkin väliaikaista, sillä viime vuosina koko maailman taloutta ravistellut talouskriisi jyräsi Irlannin alleen. Sisukkaat irlantilaiset ovat kuitenkin päättäneet nousta tuhkastaan kuin Fenix-lintu, ovathan he siinä ennenkin onnistuneet!

 

DUBLININ KUIVAT JA ”MÄRÄT” NÄHTÄVYYDET 

 

Dublinin kauneimpia nähtävyyksiä on sen 1200-luvulla rakennettu linna, joka toimi aikoinaan englantilaisten valloittajien tukikohtana ja turvapaikkana. Linnan rakentamisen aloitti Rikhard Leijonamielen nuorempi veli, kuningas Juhana Maaton. Linnan jokaisessa kulmassa alkujaan seisoneista torneista on nykyään pystyssä enää yksi, The Record Tower, ja muustakin 1200-luvun linnasta on osia jäljellä vain maanalaisissa kerroksissa. Loisteliaan linnan sisällä vierailija pääsee tutustumaan mm. sen kruunajaissaliin ja Pyhän Patrickin saliin.

Pyhän Patrickin katedraali on Dublinin suosituimpia nähtävyyksiä. Irlannin suojeluspyhimykselle omistettu kirkko on peräisin 1100-luvulta, ollen edelleen koko saaren suurin katedraali. Kirkossa ja sen mailla sijaitsee yli 500 hautaa, joiden joukosta erottuvat kuusi yli tuhatvuotista kelttiläistä hautakiveä. Myös Gulliverin matkat kirjoittanut katedraalin päämies Jonathan Swift lepää kirkon uumenissa. Päivittäisiä jumalanpalveluksia on tarjolla aamuvarhaisella ja illalla, eikä niiden seuraamiseen tarvitse ostaa pääsylippua. Sellainen on kuitenkin tarpeen kirkon muihin tiloihin tutustumista varten. Katedraali tunnetaan myös yli 4 000 -pillisistä uruistaan ja upeaäänisestä kuorostaan.

Dublinin vanhin rakennus on kuitenkin jo 1000-luvulla viikinkiverta omanneen kuningas Sigtrygg silkkipartaisen alulle laittama mahtava Christ Church. Siellä jopa Henri II osallistui joulujumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen. Kirkkoa laajennettiin vielä 1300-luvulla ja seuraavan vuosisadan lopulla perustettiin sen jumalallisia säveliä laulava kuoro. Kirkon vetonauloja ovat myös sen kryptissä säilytettävät kissan ja rotan muumioituneet ruumiit, joita huumorintajuiset paikalliset kutsuvat Tomiksi ja Jerryksi. Samaisesta kryptistä löytyvät myös kirkon kauppa, kahvila ja kirkon historiaa esittelevä video-esitys.

Vuonna 1864 avattu National Gallery of Ireland, eli Irlannin kansallisgalleria, ylpeilee yli 12 000 taideteoksen kokoelmallaan. Sen helmiin lukeutuu mm. erillinen Yeats-museo, jossa esitellään Jack B. Yeatsin ja hänen taiteilijaperheensä luomuksia. Museon pysyvään näyttelyyn on ilmainen pääsy, ja tarjolla ovat ilmainen audio-selostus ja viikonloppuopastukset, sekä erilaisia koko perheen aktiviteetteja. Luonnollisesti museolla on oma ravintola ja kauppa.

Irlannin kansallismuseo kuljettaa sinut aikakoneen tavoin ilmaiseksi jopa 9 000 vuoden taakse. Vuonna 1890 avatussa museossa voit katsella kelttiläisiä taide-esineitä ja yhtä Euroopan hienoimmista kultakokoelmista, kokea viikinkiajan elämää, tai vaikkapa egyptiläisiä tuontimuinaisuuksia. Yli 2 miljoonaa esinettä todistaa, että Irlannilla on maailmalle paljon näytettävää ja opetettavaa historiankin alalla.

Trinity College siis sai alkunsa protestanttisena yliopistona vuonna 1592, ja sen alueella pääset huumaavaan keskiaikaiseen yliopistotunnelmaan. Oxfordin ja Cambridgen malliin suunnitellut rakennukset, viehättävä puistomaisema ja mahtavat mittasuhteet omaava 4,5 miljoonan volyymin kirjasto saavat sinutkin kadehtimaan Trinityssä opiskelevia. Irlannin vanhimman yliopiston kirjaston silmäterä on muuten noin vuodelta 800 peräisin oleva Kellsin kirja, Book of Kells, joka on kelttiläisten munkkien 340 pergamentille kirjoittama ja värikkään kuvituksen omaava latinankielisten evankeliumien kokoelma.

Dublinin kirjallisesta perinnöstä muistuttavia museoita ja muistomerkkejäkin toki löytyy. 1800-luvun loppupuoliskolla kynää taidolla käytelleen Oscar Wilden ”museo”, Oscar Wilde House oli kirjailijan lapsuudenkoti Merrion-aukiolla, jonka tiloissa toimii tänään American College Dublin. Rakennuksen kaksi alinta kerrosta on loisteliaasti entisöity Wilden ajan mukaan, mutta niitä pääsee ihastelemaan vain opastetuilla kierroksilla. James Joyce -kävelyretket puolestaan johdattavat sinut James Joyce Centreltä kirjailijaa inspiroiviin paikkoihin. Kaupungin ulkopuolella, Sandycovessa, sijaitsee hänen museotorninsa, jossa mies itse asui muutaman päivän vuonna 1904. Kummankin yllämainitun ja W.B. Yeatsin sekä George Bernard Shawn kynänperintöä voi ihailla Writers Museumin tiloissa, joista löytyy myös kirjakauppa.

Dublinissa jokainen voi perehtyä ihanan 200-vuotiaan pehmeän ja tumman Guinnessin saloihin Guinness Storehousen seinien sisällä. Irlannin suosituimman turistirysän vetonauloja ovat sen ainutlaatuinen seitsemän kerroksen korkuinen ”tuoppi-aula”, puiset Guinness-tynnyrit – joissa herkullista tuotetta lastattiin eri puolille maapalloa – sekä ilmainen tuopillinen kierroksen päätteeksi. Paikan päältä voit ostaa Guinness-muistoja, herkutella Guinness-chefin luomuksilla ja opetella oikeaoppisen oluen kaadon taidon (josta saat todistukseksi tittelin!). Varaamalla lippusi ennakkoon netistä säästät lipun hinnassa 20 %. Sláinte eli kippis!

Yksi Euroopan suurimmista julkisista puistoista on vuonna 1662 avattu Phoenix Park, jolla on kokoa huimat 707 hehtaaria. Puisto sai alkunsa kuninkaallisena metsästyspuistona, mikä selittääkin sen muurit. Phoenixin rauhaa huokuvassa ympäristössä vierailijaa odottavat useat viheralueet, lammet, Dublinin eläintarha ja puiden reunustamat kadut. Puistossa kannattaa käydä ihailemassa myös Euroopan korkeinta obeliskia eli 62-metristä Wellingtonin herttuan muistomerkkiä. Phoenixissä elää noin 400 kuusipeuraa ja hyvällä onnella voit osua nenäkkäin kauniin sarvipään kanssa.

Makeampaa vierailukohdetta kaipaavat voivat ohjata askeleensa Butlers Chocolate Experiencen pariin. Voit oppia suklaan historiasta, katsella kuinka suklaasta muovataan vaikkapa nalleja ja toffeesta tutteja, ihmetellä niiden koristelun tekniikkoja ja täyttää masusi matkan varrella eri suklaalaaduilla. Tässä vuonna 1932 perustetussa suklaatehtaassa saat makeaa mahan täydeltä, eikä sinun tarvitse unelmoida olevasi Villi Vonkan maailmassa seikkaileva Jali!

Jeanie Johnston -purjealus tarjoaa merellistä henkeä. Puisen aluksen kannella ja uumenissa voit itse kokea, millaisissa puitteissa miljoonat irlantilaiset jättivät 1800-luvun puolivälin suuren nälänhädän aikaan jäähyväiset kotikonnuilleen ja seilasivat kohti itselleen tuntematonta Amerikkaa, joka odotti lähdes 5 000 kilometrin päässä Atlantin kuohujen takana. Museotiloissa tapaat mm. laivalla oikeasti matkanneiden 15-vuotiaan Margaret Conwayn ja hänen nuoremman veljensä nukkehahmot.

Irlantia kohdanneesta tuhoisasta nälänhädästä kertovia muistomerkkejä tapaat myös Dublinin kaduilla. Ne muistuttavat elävästi 1800-luvun puolivälin perunaruton aiheuttamasta kadosta, nälkäkuolemista ja köyhyydestä sekä siirtolaisuudesta.

O’Connell-kadun varrella taivasta kurkottelee The Spire, tai virallisesti valon monumentti, jonka piikkimäinen muoto ja 121 metriä korkea runko näyttävät tippuneen kadun keskelle kuin tieteiselokuvasta. Ruostumaton teräspinta kiiltelee auringossa jo kaukaa.

National Wax Museum Plus on Dublinin ansiokas vastaus Lontoon Madame Tussaudsin vahakabinetille. Historiallisissa puitteissa vuodesta 2009 sijaitseva vahamuseo tarjoaa nukkeja niin vahasta kuin pleksilasista. Näytteillä on niin elokuvahahmoja ja -tähtiä, musiikkilegendoja, urheilusankareita ja historian suuruuksia, ja voitkin hieroa tuttavuutta samana päivänä niin Michael Jacksonin, Bonon, Anakin Skywalkerin, Draculan, E.T:n, toisen maailmansodan johtajien, tai vaikkapa Pyhän Patrikin kanssa. Museon erikoisuus on sen vuorovaikutteisuus, eli jokainen pääsee itse puuhastelemaan esimerkiksi tiedekokeiden parissa tai väsäämään ikiomaa YouTube -musiikkivideotaan.

Ja kun kerran pääsit jo Dubliniin saakka, suosittelen vierailua 40 km pohjoiseen sijaitsevassa Newgrangen käytävähaudassa. Kyseessä on uskomattoman suuri maakummun sisään rakennettu megaliittihauta, jolla on ikää noin 5 000 vuotta. Stonehenge ja pyramidit ovat siis vain keski-ikäisiä tämän vanhuksen rinnalla. Hautakumpu on osa UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluvaa Brú na Bóinnen hautakumpualuetta ja tarjoaa myös ihastuttavaa megaliittista taidekaiverrusta.

 

PARHAAT OSTOSALUEET LÖYTYVÄT DUBLININ SYDÄMESTÄ 

 

Dubliniin ei tyypillisesti kukaan lähde ostosmatkalle, kuten ei aurinkolomallekaan, mutta kyllä rennosta kaupungista silti löytyy mukavia ostospaikkoja. Ota suunnaksi vaikka Liffey-joen pohjoispuolinen Henry Street, joka kokoaa varrelleen niin merkkiputiikkeja kuin tavarataloja, joista mainittakoon Arnotts, sekä ostoskeskuksia, kuten Ilac Centre ja Jervis. O’Connell Street ja sen liepeet ovat myös suosittuja ostospaikkoja.

Joen eteläpuolella odottaa Temple Barin alue, jolla pubien lisäksi on kiitettävästi kauppoja. Legendaarisen Grafton Streetin antia ovat mm. irlantilaisen ja kansainvälisen muodin uutuudet, kuten Monsoon, Vans, Pandora, Dunnes Stores, American Apparel tai Karen Millen. Sen varrella olevan upean Powerhouse Townhouse Centren tiloista löytyvät myös galleriat ja koruliikkeet. Francis Streetillä antiikin ystävä voi tehdä iloisia löytöjä jopa 300 vuoden takaa. Nassau-kadulta voit löytää ihastuttavia irlantilaisia käsitöitä, kuten lasia, keramiikkaa ja tekstiilejä.

Markkinahenkeä Dublinissa edustavat esimerkiksi Blackrockin markkinat, joilta mukaan irtoaa niin hedelmiä, huonekaluja kuin koruja tai vaatteita. Viikonloppuisin voit piristää mieltäsi myös The Red Stables Marketin tunnelmassa ja ostella tuliaisiksi ruokatuotteita, taidetta tai käsitöitä. Muotitietoiset valitsevat kohteekseen Cow’s Lane Designer Martin, jossa on esillä käsitöitä ja muodikasta vaatetta.

Dublinin ydinkeskustasta löytyy eräs Britteinsaarten maineikkaimmista kasinoista nimeltään 78 Club Casino, joka on useitten matkailijoitten suosima pelikohde.

DUBLINIEN PUBIEN JA RUOKAILUN MAAILMASSA

 

Dublinin vierailuun kuuluu luonnollisesti miellyttävä pubikierros, ja paras paikka sen suorittamiseen on Temple Bar -alue. Siellä kadut ovat täynnään toinen toisensa vieressä nököttäviä pubeja, kauppoja ja ravintoloita, toki jokunen majoituksen tarjoajakin on eksynyt niiden sekaan. Missä tahansa dublinilaisessa pubissa vietätkään aikaasi, voit valita seuralaiseksesi oluttuopillisen laajasta valikoimasta, jossa komeilevat Guinnesin rinnalla monet pienpanimojen maut. Eikä Dublinissa tarvitse tuoppia yksinäisenä kallistella vaan paikallinen craic houkuttelee sinutkin mukaan rentoon meininkiin ja jutusteluun. Englantilaisten tavoin irlantilaistenkin toinen koti on paikallinen pubi.

Dublinia ei mielletä kulinarismin paratiisiksi, eikä se sitä olekaan. Irlannin maut ovat kuitenkin suussa sulavia, rehellisiä ja täyttäviä. Parhaimpien ostoskatujen varrella sijaitsee runsaasti kahviloita ja ravintoloita, joissa pääset niitä maistelemaan. Etenkin  Temple Barin alue ja Grafton Street tunnetaan ravintoloistaan. Muista tilata menulta esimerkiksi verimakkaraa (black pudding), perunaleipää (potato bread), peruna-kaalimuhennosta (colcannon), irlantilaista lihapataa (Irish stew) tai muuta pubin tai ravintolan suosittelemaa irlantilaista.

 

DUBLININ ANTI MAAILMALLE:
Pyhän Patrickin päivä, joka on yksi maailman laajimmin juhlituista uskonnollisista juhlapyhistä! Kolmilehtinen apilanlehti on hänen symbolinsa, ja vihreä värinsä.
Kirjallisuuden kuuluisuudet: Oscar Wilde, James Joyce, W.B. Yeats, George Bernard Shaw, Bram Stroker
• Maailman rakastetuimpiin oluihin lukeutuva Guinness
Butlersin suussa sulava suklaa
Musiikkikuuluisuudet, kuten U2-yhtye, Sinéad O’Connor, Bob Geldof ja Thin Lizzy
Irlannin vanhin pubi Brazen Head on virallisesti peräisin jo vuodelta 1198

Kuten monessa muussakin kaupungissa, myös Dublinissa on käytössä niin kutsuttu kaupunkipassi. Sen avulla voi säästää sekä säästää aikaa että rahaa. Lue Dublinpass kortista lisää dublinpass.com verkkosivuilta. Sieltä saa myös paljon tietoa kaupungin nähtävyyksistä ja voi myös tilata ilmaisen kaupunkioppaan sähköpostitse. Yleensä ihmiset jotka ovat hankkineet kaupunkipassin jollekin matkalle, pyrkivät hankkimaan sellaisen aina seuraavassa matkakohteessa. Niin paljon se helpottaa matkan suunnittelua ja säästää rahaa. Dublinpassia ylläpitää sama yritys kuin Londonpass korttia.

 

7 ajatuksia “Dublin”:sta

  1. Eire

    Dublinissa tosiaan viihtyy niin juomien ystävät kuin raittiit, itse olen vannoutunut Irlannin ystävä, ja Dublinissakin on tullut pyörittyä muutamia kertoja. Tuohon listalle lisäisin vielä Guinness-tehtaan lisäksi yhtä maukkaan mutta tulisemman Old Jamesonin viskitehtaan. Sielläkin opastetaan viskintislaamisen taitoon ja naukkaillaan viskiä siinä lomassa. Myös Dublinin ulkopuolelle kannattaa pistäytyä, luonto on jopa suomalaisittain uskomattoman kaunista ja irlantilaiset aina sydämellisiä!

  2. Suklaasydän

    Kivan humoristinen esittely Dubliniin. Itselleni siellä maistui viskin ja oluen sijaan suklaa, jota sai Butlersin tehtaalla maistella pääsylipun hintaan mahan täydeltä, ainakin omani. Olo oli kuin Vilin suklaatehtaalla, vain pikkuruiset apulaiset puuttuivat. Kirjallisuuden ystävänä käväisin tietysti osoittamassa kunnioitusta Pyhän Patrikin katedraaliin haudatun Gulliverin matkojen huimat seikkailut kirjoittaneen Oliver Swiftin haudalla ja Oscar Wilde Housen tiloissa.

  3. Rakkautta ilmassa

    No, enpä olisi uskonut, että Dublinilla on hihassaan rakastavaisille sopiva valtti. Itse luulin Pyhän Valentinuksen jäänteiden olevan jossain Italian tai Ranskan kirkossa… Muutenkin Dublin näyttää tarjoavan paljon enemmän puuhaa ja katseltavaa kuin olisin osannut edes uneksia. Jopa sen historia herätti kiinnostukseni.

  4. U2 museoon

    U2-fanit löytävät Dublinista muutakin bändiin liittyvää kuin tuon tekstissä mainitun loistavan The Clarence -hotellin, jolla on jo neljä tähteä eli sen hintataso on aika kallis. Yhtyeestä on nimittäion saatu aikaan pysyvä näyttely The Little Museumin tiloihin! Se on ollut huippusuosittu, ja jopa itse Bono ja The Edge – kaksi kuuluisinta elossa olevaa dublinilaista – kävivät siellä valeasuisina katselemassa heistä kertovia esineitä ja kuvia. Ja kovasti kuulema tykkäsivät!

    Näyttelystä kiinnostuneille kerrottakoon, että se on avoinna päivittäin kello 9.30 – 17 (torstaisin kello 9.30 – 20). Osoite on muuten St. Stephen’s Green 15…

  5. Lauri

    Dublinin olutmaailmasta kiinnostuneille voisin kertoa muutamat hyvät pubit, joista kierroksen saa mukavasti käyntiin. Vaikka Temple Barin aluetta tavallisesti mainostetaan pubiparatiisina, itse suuntaan aivan toisaalle. Kiva olutmesta on esimerkiksi Fleet Streetin varrella, Westmoreland Streetin ja D’Olier Streetin välistä, löytyvä Bowe’s, samoin Fleet Streetillä oleva The Palace Bar. Myös Baggot Streetin Toner’s tarjoaa maittavia tuoppeja ja sitä kutsutaan myös Museum Bariksi. Dublinin pikkuruisin pubi taitaa olla Dawson Streetillä nököttävä The Dawson Lounge, jonne ei suurta juhlijajoukkoa mahdu.

  6. Viljami

    Brazen Head on sekä pubiväen että historiasta kiinnostuneiden kohde, sillä Irlannin vanhimman pubin tunnelma ja miljöö on kuin souraan keskiajalta, tai sitäkin kauempaa. Jo julkisivu kertoo omaa kieltään ja linnanmuuria porttineen muistuttava ovikäytävä suorastaan kutsuu luokseen salaperäisellä lumollaan. Sielukkaasta Brazen Headistä saat niin mahtavat oluet suoraan hanasta tai pullosta kuin maittavat ateriat. Kunnon pubiruoasta kyseinen paikka tunnetaan ja se on saanut palkintoja laadustaan, joten mitään mautonta mössöä ei tarjolla suinkaan ole. Ja kuten varmaan jo perustamisvuonna 1198, tänäänkin Barzen Headissä saa joka ilta kuunnella upeita irkkusäveliä ja myös erilaisa taruiltoja järjestetään säännöllisesti. Osoite on muuten 20 Bridge Street Lower…

  7. Pingback: Haaga-Helia Porvoo Ireland 2015

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.